“Olen myös oppinut sen, ettei voi odottaa, että joku korjaa minut, vaan se täytyy tehdä itse. Ja mikä tärkeintä, olen oppinut rakastamaan itseäni, juuri sellaisena kuin olen. Se taitaa ollakin se vaikein rakkaussuhde, mitä maailmassa voi olla.”
Olen kirjoittanut blogia nyt yli 5 vuotta ja tyylini on ehtinyt muuttua vuosien varrelle monta kertaa. Aikaisemmin kirjoitin paljon henkilökohtaisempia tekstejä omasta elämästäni, mutta jotenkin kirjoitustyyli on muuttunut enemmän artikkelimaisempaan suuntaan viimeisen vuoden parin aikana.
Olen kaivannut henkilökohtaisempaa otetta itsekin, ja nyt olen myös saanut toiveita oman matkani kertomisesta tämän hetken päivityksillä. Kaivoin arkistoista ne muutamat tekstit, joissa olen hyvinkin avoimesti kertonut omasta tarinastani, mutta nämä sijoittuvat vuosiin 2013 ja 2014. Tämänkin jälkeen olen joitain päivityksiä tehnyt, mutta kirjoitan nyt tämän päivän näkövinkkelistä, sekä otin mukaan muutamia sellaisia kohtia entisistä kirjoituksistani, jotka koen hyvinkin tärkeiksi tai ratkaisun avaimiksi.
Tarinan tärkein oppi tulee liittymään itsetuntoon ja itsensä rakastamisen tärkeyteen, mutta samalla kerron myös omista työ- ja henkilökohtaisen elämän vaiheista. Tämän kirjoituksen otsikointi oli erityisen hankalaa, se olisi voinut liittyä yrittäjyyteen, parisuhteisiin, liikuntaan… Mutta mielestäni kaikista tärkein pohja on itsetunto, ja sen löytäminen on mahdollistanut minulle tämän elämän, ammatin ja positiivisuuden.
