Tämän päivän suorituskeskeisessä maailmassa moni lähtee suorittamaan hyvinvointia, jolloin näennäisesti kaikki elämäntavat voivat tukea hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja. Kuitenkin tällainen suorittaja voi tuntea itsensä väsyneeksi, uupuneeksi ja paineet voivat kasvaa pinnan alla. Ulospäin kaikki näyttää hyvältä, unta tulee 8 tuntia yössä, treenataan 3-5 krt viikossa, ruokapuoli näyttää moitteettomalta. Mutta jos silti väsyttää ja tuskastuttaa, jossain mättää, mutta missä?

Mitä hyvinvointi on?

Hyvinvointi voidaan käsittää monella eri tapaa, joillekin se tarkoittaa pelkkää timmiä ulkokuorta, toiselle se voi tarkoittaa lähinnä onnellisuutta. Itse miellän hyvinvoinnin tilaksi, jossa olo on energinen (kaikilla on toki huonoja päiviä), stressiä on muttei liikaa (positiivinen stressi pitää meidät toiminnassa), pysyy terveenä, mieli on kirkas. Ulkoisesti keho on sellainen, jossa on hyvä olla, ja jota jaksat hyvin liikuttaa. Olo on voimakas, elinvoimainen ja toimintakykyinen.

Tämä kaikki edellyttää kuitenkin hyvää tasapainoa, ja oikeastaan mitään hyvinvoinnin osatekijää ei saa päästää liikaa falskaamaan: ravinto, riittävä uni & palautuminen, liikunta, stressi ja henkinen hyvinvointi täytyy olla balanssissa. Mutta jos näitä lähtee suorittamaan tai stressaamaan liikaa, heilahtaa tasapaino stressin puolelle, jolloin mikään ei sitten enää toimikaan optimaalisesti.

suoritatko-hyvinvointia

Kiireinen arki ja ruuhkavuodet

Jos elää kiireistä arkea tai ruuhkavuosia, päivät ovat usein hektisiä ilman yhtäkään palauttavaa hengähdyshetkeä. Jos emme pääse kertaakaan päivän aikana laskemaan stressitasoja ja aktivoimaan rauhoittavaa parasympaattista hermostoa, muistutamme iltaan mennessä kulunutta sähköjänistä. Tähän kun laitetaan illalla vielä hikitreeni päälle, niin avot, tarviiko ihmetellä miksi aamulla väsyttää vaikka unta tulisikin se tarvittava 8 h?

Kun hyvinvointia lähtee suorittamaan, unohtuu helposti ne arjen palauttavat hetket. Ne hengähdystauot, jolloin voimme laittaa silmät kiinni, tehdä rauhoittavia hengitysharjoituksia, tai vaan olla. Jos stressihormoni kortisolin käyrä päivän aikana on nousujohteinen ilman yhtäkään notkahdusta, ei kropalle välttämättä riitä 8 tuntia palautumiseen, jonka nukumme yöllä. Puhumattakaan vähemmistä yöunista.

No mitä sitten pitäisi tehdä?

Ota niitä 10 minuutin palauttavia taukoja päivään. Valitse liikuntamuoto oman elämäntilanteen mukaan: oikein stressaavina kausina pidä liikkuminen kevyenä, tai sitten vaihtoehtoisesti tee lyhyitä treenejä, raskasta lihasvoimatreeniä pitkillä palautuksilla, jätä kovat sykekarkelot ja hermostoa kuormittavat treenit sopivampaan aikaan. Syö hyvin ja laadukkaasti, mutta ilman stressiä. Hyväksy se, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä voidaksesi hyvin. Vaa’an lukema tai rasvaprosentti ei määrittele hyvinvointiasi, vaan se millainen olo sinulla on, on tärkeämpi mittari.

Oletko huomannut itse alkaneesi suorittaa hyvinvointia, vai onko sinun helppo pitää kaikki osa-alueet balanssissa? Osaatko kuunnella kehoasi, ja valita iisimmän treenin rankemman sijaan? Vai teetkö kalenteriin kirjatun treenin no matter what, ja sitten ehkä sairastutkin flunssaan kun lepo olisi ollut paikallaan?

hyvinvointi

Nämä ovat sellaisia kysymyksiä joita kannattaa miettiä, ja joiden kanssa myös itse painin. En itsekään osaa aina höllätä ja ottaa iisisti kun pitäisi. Mutta koko ajan opettelen 😉

Lue myös:

Treeni ei kulje? Vältä näitä virheitä?

Stressi ja liikunta – Rankaisetko itseäsi hikitreenillä, vaikka olet uupumuksen partaalla?

Nana-Heikkila

Tallenna