Tag

ravinto

6

Viikon 31 ruokapäiväkirja

Hyvinvointi, laihdutus, ruokapäiväkirja, Ruokavalio, Yleinen

Elokuun alun ruokapäiväkirja näyttää muutaman reissupäivän ruoat: herkkuja ja roskaruokaa löytyy.

Riisikakut ovat myös palanneet helppouden takia melkeinpä päivittäiseen ruokailuun. Alkuviikko tuli vietettyä lomalla Pärnussa, jokainen ateria syötiin ulkona ja herkuteltiin hyvällä ruoalla. En ole kuitenkaan mikään jälkiruokaihminen, joten se sinällään auttaa jo vähentämään normaalin ulkona syödyn aterian kalorimäärää. Toisaalta, tykkään nauttia lasin viiniä tai kaksi, tai ottaa sitten jälkiruoaksi gallianokahvin, jossa onkin sitten sekä alkoholin energiamäärä että kermavaahdon kalorit. Mutta niin kauan kun kohtuus säilyy ja kokonaisuus on edes jotenkin hanskassa, ei varsinaista syytä huoleen  ole.

8

Normaalipainoisen naisen ruokapäiväkirja

Hyvinvointi, laihdutus, ruokapäiväkirja, Ruokavalio, Yleinen

Esittelyssä ruokapäiväkirja, jolla en ole lihonut kilokaupalla, vaikka mukaan mahtuu ravitsemussuositusten mukaisia ruokia, ulkona syömistä, maitotuotteita sekä viljaa.

Viime viikolla keskustelu kävi villinä ravintoasiaoiden ympärillä, kun Tomi Kokon Ihmiskoe-dokkari sai televisiossa ensi-iltansa. Keskustelu on aina hyväksi, mutta faktat pitäisi kuitenkin tuoda selkeästi esille: jos ihminen muuttaa yhtäkkiä radikaalisti syömisiään, on varma, että kroppa menee hetkellisesti sekaisin, ja Kokonkin tapauksessa yhtäkkinen hiilaripläjäys nosti painoa 6 kiloa – mutta suurin osa tästäkin on nesteitä. Kirjoittelin maaliskuussa omat aatokseni dokkarista, kun sen ensi-illassa kävin katsomassa, tekstin löydät täältä.

4

Ruokapäiväkirjani viime viikolta

Hyvinvointi, laihdutus, ruokapäiväkirja, Ruokavalio, Yleinen

Viime viikko tuli mentyä aikalailla jäniksen selässä, ja se näkyy myös ruokapäiväkirjassani:

On päiviä jolloin ruokaa on liian vähän, tai eväät on haettu esimerkiksi Subwaysta. Ruoanlaittolaiskuuttakin oli ilmassa, ja viikonlopun mökkireissulla ruokaa laitettiin vaan pariin otteeseen, mutta sitten tulikin tankattua hieman isommat ateriat. Tietynlainen suunnitelmallisuus oli hieman hakusessa, mutta aina ei voi vetää nappisuorituksilla 😉

0

Mörkö nimeltä ruoka

bikini fitness, Hyvinvointi, laihdutus, Reseptit, ruokapäiväkirja, Ruokavalio, Yleinen

Monelle ravintoasiat ja ruokavalio aiheuttaa paljon harmaita hiuksia, ja valitettavan moni taistelee jonkinasteista syömishäiriötä vastaan. On heitä, jotka eivät uskalla syödä mitään pelätessään lihomista, on heitä jotka ahmivat ja oksentavat, ja heitä, jotka pakkomielteisesti noudattavat ns. terveellistä ruokavaliota, mutta joka oikeasti on kaukana terveellisyydestä sen pakkomielteisyyden ja melkeinpä maanisuuden johdosta.

Milloin ruoasta, melkeinpä maailman simppeleimmästä asiasta, on tullut monelle tällainen mörkö? Miten oppisimme suhtautumaan ravintoon sopivan rennosti, mutta kuitenkin huomoiden sen merkitys ja tärkeys hyvinvoinnissamme?

1.6.IMG_2809

Oma suhtautuminen ruokaan on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana, ja voin rehellisesti kertoa, että ruoka on ollut pelottava mörkö omassa elämässänikin. Olen joutunut käymään aikamoisen tutkimusmatkan oman pääni sisällä, ja suurimmat haasteet koin fitness-kisojen ympärillä ja niiden jälkeen. Suhtautuminen ruokaan ei ollut terveellistä, kun ajatukset pyörivät vain kaloreiden ja niiden laskemisen ympärillä. Sopiiko tämä makrojakaumaani, onkohan tämä banaani nyt liikaa, jos syönkin vain puolikkaan? Jos syön tämän, joudun tekemään 15 minuuttia pidemmän lenkin…. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin herämään todellisuuteen, ja opin erilaisen näkökulman ravintoasioihin. Kalori ei ole vain kalori, vaan sen takana paljon tärkeämmässä roolissa on ravintoaineet, ja miten kroppamme pystyy niitä hyödyntämään. Syönkö mieluummin 0 kalorista ns. suklaakastiketta, jonka valmistamiseen on käytetty ties mitä myrkkyjä, vai nautinko marjani esimerkiksi itse tehdyllä raakasuklaakastikkeella, josta kroppani saa ravintoaineita, joka on luonnollisempi vaihtoehto, ja tiedän itse, mitä kaikkea siinä on? Ei ole enää vaikea valinta.

IMG_0498

 

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/26/2015/04/IMG 0404

 

Hyvinvointivalmentajan työssäni ja laatiessani ruokaohjeistuksia törmään näihin samoihin ongelmiin ja asioihin jatkuvasti. Itse painotan ruokavalioita suunnitellessani elämäntaparemonttia, ja haluan ohjata asiakkaat pois dieettiajattelusta. Moni onkin yllättynyt siitä, kun samalla oma hyvinvointi paranee radikaalisti, muttei tarvitse nähdä nälkää tai elämän ei tarvitse olla kärvistelyä. “Eihän terveellisesti elämisen kuulu olla näin helppoa? ” moni ihmettelee. No sitä se nimenomaan on, kun unohdetaan nälkäkuurit ja tarkat ruokarajoitukset. Itse voin todella hyvin suhteellisen rennolla otteella ruokaan, tottakai syön terveellisesti, mietin tarvitsenko tänään enemmän hiilihydraatteja vai proteiinia, miten rankkoja treenejä tulen tekemään tai on tullut tehtyä jne. Mutta kuitenkin voin hyvällä omalla tunnolla herkutella palan raakasuklaata siellä täällä, joskus syön karkkeja, vaikka tiedänkin niiden aiheuttavan pahaa oloa…

IMG_5430 IMG_4962 IMG_3936 IMG_3933

Näiden vuosien varrella olen vihdoin oppinut myös kuuntelemaan kehoani. Mitä se minulle viestittää, ja mitä se tarvitsee. Jos noudattaa jonkun antamaa ruokavaliota piirun tarkasti, voi nämä viestit mennä ohi, tai sitä omaa kroppaa ei edes yritä kuunnella. Varsinkin monesti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla olevat saattavat kituuttaa päivätolkulla väsymyksen, päänsäryn ja flegmaattisuuden kanssa, kun kunnon tankkaus hyvälaatuisia hiilihydraatteja boostaisi kehoa ja auttaisi sitä taas toimimaan paremmin. Mutta kun paperissa sanotaan, että syö kanaa ja parsaa, niin näin se sitten on. Kohentaako tämä omaa hyvinvointia? Päätöksen voit tehdä itse.

IMG_4074

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/26/2015/04/IMG 0156

Toki siinä vaiheessa kun lähdetään puhumaan kilpaiurheilusta, oli laji mikä tahansa, myös ruokapuolen merkitys kasvaa, ja hifistelyjäkin tarvitsee kenties tehdä. Mutta kun halutaan voida hyvin, kenties laihduttaa muutama kilo tai enemmänkin, tärkeintä on, että ruokavalio on sellainen, mitä voit noudattaa lopun elämääsi. Päälinjat kuntoon pikkuhiljaa, jolloin niistä muotoutuu rutiineja ja ne toteutuvat kuin luonnostaan. Itsekuria täytyy löytyä, mutta kun kroppasi saa tarpeeksi laadukkaita ravintoaineita oikeasta ruoasta, ei mielitekojakaan esiinny enää niin usein.

Oletko sinä kohdannut ruokamörköjä elämäsi aikana? Tai oletko päässyt näistä eroon, ja löytänyt itsellesi sopivimman ruokavalion, jolla voit hyvin?

Nana