Pääsin eilen osallistumaan Indiedaysin ja Blogirinki Median Bloggers’ Inspiration dayhin, joka on suomen suurin somevaikuttajien ammattitapahtuma. Paikkana toimi upea Konepajan Bruno, jonne olikin kokoontunut iso läjä bloggaajia, vloggaajia, tubettajia ja muita somettajia. Päälavalla nähtiin ja kuultiin monta mielenkiintoista keskustelua päivän polttavista asioista, ja tänään aion tarttua yhteen niistä, joka käsittelee somettamista työnä.

Moni alaa tuntematon voi helposti ajatella, miten helposti bloggaajat tai muut somettajat elantonsa ansaitsevat. Täytyy vaan testailla eri meikkejä, tai vaatekolttuja, tai urheilulajeja, näpsäistä parit fotot ja se on siinä. Yhteistyökumppaneita tulee ovista ja ikkunoista ja bloggaaja voi valita itselleen sopivammat. Hah! Se ei todellakaan näin mene, ja monen ammattibloggaajan kulisseissa tapahtuu paljon sellaisia asioita, mitä ei todellakaan tulisi ajatelleeksi. Tiesitkö, että yhden blogin takana voi olla isompikin tuotantotiimi, eikä bloggaaja suinkaan vastaa kaikesta yksin?

Bloggers’ Inspiration Day: kun somettamisesta tulee työ

kun somettamisesta tulee tyo
Päälavalla nähtiin keskustelemassa Aino Rossi Uino-blogista, Päivi Nakit ja Mutsi -blogista sekä Olli Kopakkala Ukko.fi:stä. Oli hyvin mielenkiintoista päästä kuuntelemaan näitä kahta erilaista somettajaa ja bloggaajaa, ja heidän kokemuksiaan bloggaamisesta ja ylipäätään somettamisesta. Oli monia seikkoja, jotka itsekin pystyn täysin allekirjoittamaan, vaikken vielä “ammattibloggaaja” ehkä olekaan, koska teen niin paljon vielä muitakin töitä yrittäjänä. Tai ehkä minutkin ammattibloggaajaksi voisi laskea, koska täytän esimerkiksi seuraavat kriteerit:

  • bloggaan säännöllisesti, melkein päivittäin
  • panostan kuvien laatuun ja kuvankäsittelyyn
  • teen kaupallisia yhteistöitä

Mutta en vielä bloggaamisella itseäni elättäisi, joten en pysty tätä ihan vielä täysipäiväisesti tekemään (vaikka silti välillä tuntuu, että kokopäiväisenä tätä tuleekin tehtyä ;)).

bloggaajan tyo

Kukapa ei olisi bloggaaja?

Bloggaaminen on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, ja tuntuu, että joka toisella nuorella aikuisella tai miksei vähän vanhemmallakin on jonkin sortin blogi. Moni haaveilee bloggaamisesta ammattina, mutta ei välttämättä tiedä mitä se vaatii. Suosikkibloggaajaksi ei nimittäin tuosta noin vaan nousta, vaan ilmaisia työtunteja täytyy tehdä paljon. Ja silti voi olla, ettei kukaan lue juttujasi.

Ainolla ja Päivillä on bloggausvuosia takana noin 8 vuotta, ja he ovat nyt vasta siirtymässä täysipäiväisiksi somettajiksi. Kynnys irtautua omasta vakkariduunista voi olla suuri, mutta jossain vaiheessa somen pyörittäminen samanaikaisesti oman palkkaduunin kanssa voi käydä liian raskaaksi ja uuvuttavaksi. Nimittäin säännöllisesti ja lähes päivittäin päivittyvän blogin eteen täytyy tehdä jäätävä määrä duunia, puhumattakaan kahdesti päivittyvän blogin eteen! Tämän lisäksi 8h palkkaduunin vääntäminen voi koitua kummankin työuran tyssäämiseen kun kynttilää poltetaan kummastakin päästä. Jossain vaiheessa kun oma lukijakunta alkaa vakiintua, kannattaakin rohkeasti kokeilla omia siipiään ja yrittää elättää itsensä bloggaamisella. Se voi viedä 2 vuotta, 5 vuotta tai lähemmäs 10 vuotta.

Mutku bloggaaminen ei ole oikeaa työtä

Olen aina ihmetellyt sitä, miksi bloggaamista väheksytään, tai sitä ei pidetä oikeana työnä? Sisällöntuotantoa se on siinä missä minkä tahansa lehden tai nettisaitin sisällöntuotto. Siinä vaiheessa kun lukijakuntaa alkaa olemaan tarpeeksi, niin mainostajatkin kiinnostuvat, ja voit alkaa saada sisällöntuotosta rahallista korvausta, etkä vain esimerkiksi tuotepalkkioita. Tämä on ihan luonnollinen sykli, eikä kenenkään pitäisi tehdä pidemmän päälle ilmaista duunia. Ja vaikkei bloggaaminen ole fyysisesti rankkaa työtä, se ei tarkoita etteikö se olisi työtä.

Blogirinki Indidays

Bloggaaminen voi välillä olla vadelmia ja kuohuviiniä, kuten mikä tahansa muukin työ

Ketä kiinnostaa ja mikä?

Blogi- ja somemaailmassa on hyvin mielenkiintoiset kiemurat, kun mietitään suosiota ja lukijamääriä. Olen joskus vitsaillut bloggaajakollegoiden kanssa, että seuraavat 3 asiaa ovat takuuvarmoja lukijamagneetteja (satunnaisessa järjestyksessä):

  1. Olet IFBB bikini fitness kisaaja (varsinkin teinien ja nuorten aikuisten sali- ja fitness-ihmisten suosio on takuuvarma)
  2. Raskaudesta ja äitiydestä kirjoittaminen, ja kaikki vauvoihin ja lapsiin liittyvä (varsinkin jos tulet raskaaksi jo ollessasi bloggaaja tai somettaja)
  3. Alat deittaamaan julkkista (iltapäivälehdet rakastavat sinua tämän jälkeen)

Pysy aitona

Jos kuitenkin alkaa liikaa miettimään, mitä lukijat haluavat lukea, mennään metsään ja huolella. Jos someidentiteetti luodaan jonkun epäaidon päälle, eikä jutut tule luonnostaan, voi matka tyssätä lyhyeen. Itselleen kannattaa olla aina aito ja lojaali, myös lukijat arvostavat tätä. “Huomiohu*raksi” tieten tahtoen on turha lähteä, ellei halua itselleen kyseenalaista mainetta. Varsinkin jos tekee muita töitä sometuksen rinnalla, on tällainen maine vähintäänkin kyseenalaista. Joskus se voi palvella tarkoitustaan, mutta olisin kuitenkin varovainen. Klikkejä voi tulla, mutta ovatko ne sen arvoisia?

Tänä päivänä myös erilaiset kantaaottavat lifestyle-blogit ovat todella suosittuja, mutta tällöin kannattaa varautua myös todella viiltävään kommentiin, jos jonkun virhearvion satutu blogisssasi tekemään. Tämä on sellainen juttu josta voisin kirjoittaa ihan oman postauksensa….

kun somettamisesta tulee tyo
Mitä itse en ole tullut ajatelleeksi on se, että tosiaan monen suositun bloggaajan takana voi pyöriä isokin tiimi avustajia ja duunareita. Voi olla sisällöntuottajia tai ideoijia, kuvien ja videoiden käsittelijöitä, kommentteihin vastaajia… Menestyneen bloggaajan aika ei välttämättä riitä enää kaikkeen. Aikaisemmin riitti kännykällä räpsityt selfiet, mutta nykypäivänä arvostetaan järkkäreillä otettuja kuvia ja käsiteltyjä kuvia. Tehdään kuvaussuunnitelmia ja aikatauluja, ja tiessään alkaa olemaan ne hetken mielijohteesta otetut kuvat.

On tietysti hyvä, että blogit kehittyvät ajan myötä, mutta itse tykkään välillä tehdä kotikutoisempiakin juttuja. Tässäkin kannattaa kuunnella itseään ja miettiä mitä itse edustaa. Se mikä on toisen juttu ei välttämättä ole sun juttusi ja toisinpäin.

Oma toive on joskus päästä siihen tilanteeseen, jossa voisin kirjoittaa vieläkin enemmän, ja panostaa melkeinpä täysipäiväisesti omaa blogiin tai muuhun sisällöntuottoon. Olen koko ajan pääsemässä lähemmäs ja lähemmäs unelmiani, mutta siihen saakka teen tätä muiden ohella. Sain taas rutkasti uutta inspiraatiota eilisen päivän tapahtumasta, kiitos Indiedays ja Blogirinki Media <3

Mitä ajatuksia bloggaus, tubetus tai vaikkapa grammaus sinussa herättää? Pidätkö tätä oikeana työnä, tai oletko joskus itse ajatellut somen maailmaan sisällöntuottajana? Kuulisin mieluusti mielipiteitä ja ajatuksia, mutta pidetäänhän kommentit rakentavina 😉

Nana Heikkilä

 

 

Keisarin morsian

anna codorniu

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna