Elämä seisahtaa hetkeksi kun vastaan tulee kipeä patti rinnassa
Kun pari kuukautta sitten löysin kipeän patin toisesta rinnastani, luonnollisesti säikähdin asiaa, mutta päätin jättää asian seuranta-asteelle, sillä päällä olivat juuri menkat, jolloin muutenkin rinnat aristavat ja rauhaset voivat olla turvoksissa. Kun kuitenkin patti ja kipu pysyi menkkojen ohi mentyäkin, ja aikaa ehti vierähtää reilu pari kuukautta, oli lääkärille mentävä tarkistamaan tilanne. Toissapäivänä sitten marssin yleislääkärille, joka spottasikin vajaan sentin kokoisen kyhmyn ensitunnustelulla, ja sainkin kiireellisenä lähetteen mammografiaan ja ultraääneen. Eilen sitten sydän pamppaillen astelin mammografiaan, jossa kummatkin rintani kuvattiin. Täytyy muuten sanoa, että se laite on jokseenkin pelottava, mutta muuten kuvaus ei sattunut, paitsi kyhmyn litistyessä paineen alla. Hoitaja oli kuitenkin hyvin osaava, opasti ja neuvoi koko ajan.
Mammografiasta menin suoraan ultraan, ja jäin odottamaan hoitavaa lääkäriä. Nämä olivat ehkä elämäni pisimmät minuutit. Jotenkin kuitenkin ajattelin, ettei tässä ole mitään hätää, nykyään on jo niin hyvät paranemisprosentit jne, jos jotain ikäviä uutisia joutuisin kohtaamaan.
Helpotuksen huokaus
Hetken kuluttua lääkäri tulikin paikalle, ja kertoi mammografian kuvien olleen siistit, mutta mahdollisuus siihen, että siellä voi jotain sellaista olla mitä ei kuvissa näy, on olemassa, joten rinnat täytyi ultrata. Onnekseni lääkäri löysi kuitenkin vain 2 pientä kystaa, jotka olivat paljon pienempiä kuin mitä omin käsin ja toisen lääkärin käsin oli todettu. Ultralääkärin mukaan ei ole kuitenkaan syytä huoleen, ja kivi vierähti sydämeltäni. Helpotuksen huokaus ja iso sellainen.
Kun mietin omaa suhtautumistani asiaan koko kesän ajan, olen ehkä yrittänyt sivuuttaa tai unohtaa asian. Ikäänkuin sitä ei olisi uskaltanut kohdata. “Mä käyn sitten joskus tsekkauttamassa sen”. Tällä viikolla tuli kuitenkin sellainen tunne, että pattia on käytävä näyttämässä, oman mielenrauhan ja tietysti myös oman terveyden vuoksi. Lääkärit sanoivatkin, että aina kaikki patit ja kyhmyt tulisi tarkistaa, koska hyvissä ajoin bongatulla kasvaimella on tietysti paljon paremmat ennustukset kuin pitkään muhineella. Joten jos sinulla on jotain normaalista poikkeavaa rinnoissasi, kannattaa ne käydä tarkistuttamassa.
Usko parempaan on isompi kuin pelko pahimmasta
Olen tässä vähän pohtinut syitä omalle käyttäytymiselle, tai sille miksi olin jopa vähän hällä väliä -asenteella. Tai se on väärä ilmaisu. Enemmänkin sellaisella nooh kyllä kaikki järjestyy, ei syytä huoleen -asenteella. Mutta oma luonteeni onkin muuttunut viimeisten vuosien aikana aika paljonkin, ja pienemmät asiat eivät välttämättä enää hetkauta niin paljoa. Tai usko parempaan tai hyvään on suurempi kuin pelko pahimmasta. Välillä usko onnistumisesta ja hyvistä asioista voi olla jopa lapsellisen naiivi, ja pettymykset voivat tulla ikään kuin puun takaa, mutta silti mieluummin pyrin siihen positiiviseen ajattelutapaan.
Oikeastaan vasta eilen vakuutusyhtiöön soittaessani ymmärsin mitä oli tapahtumassa. Tämä oli siis ennen mammografiaa, ja kun puheeksi tuli mahdolliset kasvaimet ja niiden hoidot, ymmärsin mistä oli kyse, tai mistä olisi voinut olla kyse. Ehkä sitä on sen verran hyvä myös kieltämään välillä tosiasioita tai uhkatekijöitä, ettei niitä aina edes ymmärrä pelätä. Toisaalta, ehkä ihan hyvä näin.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, jälleen kerran yksi syy arvostaa omaa terveyttä, meidän terveydenhuoltoa, ja jokaista elettyä päivää <3
Tänään nokka käännetään kohti Padasjokea ja lähdemme viikonlopuksi mökkeilemään karvalasten kanssa. Kesä, grilli ja sauna, here we come!
Pus,
Nansku
Ai niin psst. Snäpistä löytyy aina lisää päivän tunnelmia, ja muthan löydät sieltä @nanafit_pt
Moikka Nanan, nuo kyhmyasiat on niit hyytäviä että menee ihan vilun väreet ku ajattelee. Kerran on minutkin pelästytetty pahimman kerran kun gyne löysi alavatsasta järjettömäm kokoisen möykyn. Aluksi arvailtiin, että olenko raskaana(pahin painajainen vaikka vaki kumppani olikin, mutta amk silloin vasta alussa) vai onko siellä kasvain (pahoistakin pahin painajainen). Siinä päivä arvuuteltiin poikaystäväni kanssa et mitä tuleman pitäää. En edes äidille uskaltanut kertoa ja valehtelin aamulla minne olin menossa viimehetkellä ennen asuntonäyttöä vaikka sinne olisi pitänyt jo lähteä. Lopulta paljastui jumalattoman kokoinen (noin 6 dl ) kysta munasarjan ympärille kietoutuneena. Kiireellisenä leikkausjonoon ja kun sieltä täti soitti viikon päästä että nyt olis paikka tuletko, niin en osannut muuta sanoa ku ” en tiedä täytyy varmaan kysyä äitiltä kun oon koulussa tuolloin eri paikkakunnalla”. Niin järkytyin vaikka tiesin että pakko sinne olisi mennä tai henki on vaarassa jos tämän kokoluokan kysta sattumalta puhkeaisi.. huh on ne vaan pelottavia ja tästäkään ei oireita ollut muuta kuin loppuajasta tihentynyy virtsaamisen tarve.. hienoa kuitenkin että vaiva on poistettu ja kaikki hyvin. Niin kuin myös sinulla. Ihanaa syksyä ja pysytään terveenä ja pidetään terveydestämme hyvä huoli😊💕
Kyllä, hyytäviä nimenomaan! Ja hui, kuulostaapa pelottavalta tuo sun tapaus :O
Mutta voi ei miten hellyyttävä sun reaktio, mutta ihan ymmärrettävää että vähemmästäkin menee pasmat sekaisin 😀 <3
Mahtavaa kuulla että kaikki on nyt hyvin! Ihanaa syksyä sullekin, ja pidetään itsestämme huolta <3
Tsemppiä Nana! Tiedän juuri mistä kirjoittelet. Täysin sama juttu kävi minulle viikko ennen juhannusta..
Elämäni pisimmät minuutit vietin myös lääkärin kanssa kun hän teki ultratutkimuksen… Tulos oli onneksi sama kun sinulla.. Tämän jälkeen olenkin kehottanut kaikkia menemään mammografiaan säännöllisesti. Ei kannata odottaa joukkokutsua!
Ihanaa syksyn alkua <3
Kiitos Camilla <3 Ne on kyllä pelottavia hetkiä, mutta todella hienoa kuulla että sinulla myös loppu hyvin kaikki hyvin 🙂
Ihanaa syksyn odotusta sinullekin <3
Voi syvä huokaus ja helpotuksen halaus sinulle!💖 asenteesi on silti ihailtava ja itse uskon että positiivinen ajattelu luo positiivisia asioita.
Itse olen menettänyt liian monta vuotta laiminlyöden terveyttäni ja saan siitä kärsiä lopunikää mutta ainakin olen kantapään kautta oppinut arvostamaan terveyttä ja elämää. Enää en elä päivääkään olematta kiitollinen kaikesta mitä minulla on ja se luo positiivisuuden kaikkeen ajatteluun kun huomaa kuinka ihanaa elämä onkaan 😊. Turhista ei kannata murehtia 😊
Mutta toki täysin hällä väliä asenteella ei voi mennä mutta oli tilanne mikä tahansa aina kannattaa uskoa että asiat menevät hyvin tai vähintäänkin kuten niiden kuuluu mennä. Ihanaa mökkeilyä söpöläiset! 💕
Kiitos <3 Siihen uskon itsekin, positiivisuus auttaa asiaan kuin asiaan 🙂
Ikävä kuulla jos on jotain sellaista hallaa tapahtunut, joka kulkee loppuelämän mukana, mutta just miten sanoit,
sitä oppii ihan eri tavalla arvostamaan sitä omaa terveyttä tällaisten asioiden jälkeen. Eikä anna enää pienten murheiden lannistaa 🙂
Kiitos, me ollaan nautittu mökkeilystä <3
Ihanaa kuulla, että kaikki oli hyvin. Itselläni ei käynyt yhtä hyvä tuuri. Löysin ison patin pääsiäisenä oikeasta rinnastani ja sain soitettua lekurin parin vkon päästä. Sitä tutki ja laittoi lähetteen kuvauksiin, vaan ei kiireellisenä. Kuvauksiin pääsin vasta 4,5 vkon päästä ja samana päivänä, joka sattui olemaan perjantai 13. pvä sain soiton, että rintasyöpä. 14.6 leikattiin oikea rintani pois ja 15.7 oli ensimmäinen sytostaattohoito ja nyt niitä on kaksi takana ja neljä edessä. Sen jälkeen tulee 25x sädetys ja 5-10v hormonihoito.
Olen todellakin vilpittömän iloinen puolestasi ettet joudu kokemaan tätä samaa vaikka kyllä tämä kasvattaa. Saan olla itseeni tyytyväinen, hyvä fyysinen kuntoni ja terveelliset elämäntavat taanneet sen, että olen voinut hoitojen ajan tosi hyvin. En lakkaa hämmästelemästä sitä kuinka hyvin voinkaan. Ja viihdyn kaljuna, näin 49v se pukee kummasti. 🙂
Nana, rummuta vielä enemmän ihmisille hyvinvoinnin ja liikunnan merkitystä. Vaikka se ei muakaan estänyt saamasta tätä sairautta niin se auttaa jaksamaan tämän ja seuraavat kymmenet vuodet eteenkin päin. 🙂
Kaikkea hyvää sulle!! 🙂
Voi ei, onpa ikävä kuulla 🙁 Mutta ihan varmasti hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan, ja myös paranemaan
nopeammin. Puhumattakaan omasta asenteensa, ja se ainakin näyttäisi olevan sulla 110% !! <3
Oikein paljon tsemppiä jatkohoitoihin, kokemasi varmasti vahvistaa, ja kyllä nämä kertomukset aina muistuttaa siitä
oman hyvinvoinnin merkityksestä, ja elämästä nauttimisesta ylipäätään.
Kiitos samoin sulle, mä yritän rummuttaa parhaani mukaan 🙂
Voimia ja terveyttä!