Uusi ammatti auttoi löytämään kadoksissa olleen itsetunnon

”Olen myös oppinut sen, ettei voi odottaa, että joku korjaa minut, vaan se täytyy tehdä itse. Ja mikä tärkeintä, olen oppinut rakastamaan itseäni, juuri sellaisena kuin olen. Se taitaa ollakin se vaikein rakkaussuhde, mitä maailmassa voi olla.”

Olen kirjoittanut blogia nyt yli 5 vuotta ja tyylini on ehtinyt muuttua vuosien varrelle monta kertaa. Aikaisemmin kirjoitin paljon henkilökohtaisempia tekstejä omasta elämästäni, mutta jotenkin kirjoitustyyli on muuttunut enemmän artikkelimaisempaan suuntaan viimeisen vuoden parin aikana.

Olen kaivannut henkilökohtaisempaa otetta itsekin, ja nyt olen myös saanut toiveita oman matkani kertomisesta tämän hetken päivityksillä. Kaivoin arkistoista ne muutamat tekstit, joissa olen hyvinkin avoimesti kertonut omasta tarinastani, mutta nämä sijoittuvat vuosiin 2013 ja 2014. Tämänkin jälkeen olen joitain päivityksiä tehnyt, mutta kirjoitan nyt tämän päivän näkövinkkelistä, sekä otin mukaan muutamia sellaisia kohtia entisistä kirjoituksistani, jotka koen hyvinkin tärkeiksi tai ratkaisun avaimiksi.

Tarinan tärkein oppi tulee liittymään itsetuntoon ja itsensä rakastamisen tärkeyteen, mutta samalla kerron myös omista työ- ja henkilökohtaisen elämän vaiheista. Tämän kirjoituksen otsikointi oli erityisen hankalaa, se olisi voinut liittyä yrittäjyyteen, parisuhteisiin, liikuntaan… Mutta mielestäni kaikista tärkein pohja on itsetunto, ja sen löytäminen on mahdollistanut minulle tämän elämän, ammatin ja positiivisuuden. 

Uusi ammatti auttoi löytämään kadoksissa olleen itsetunnon

Palkkatyöläisestä yrittäjäksi

Olen valmistunut tradenomiksi vuonna 2006, jonka jälkeen hyppäsin töihin erääseen maahantuontiyritykseen. Urapolkuni siellä kesti 8,5 vuotta ja lopulta tein töitä markkinointi- ja myyntipäällikkönä. Näistä vuosista ja kommelluksista voisi kirjoittaa kirjan, mutta tyydyn sanomaan vain että tuli näettyä ja koettua vaikka mitä!

Opin niin työelämästä kuin elämästä yleensäkin tässä yrityksessä paljon. Halutessani monipuolisuutta työtehtäviini 2011 suoritin vuoden kestävän markkinointiviestinnän ammattitutkinnon töiden ohella, ja sitä kautta sain uutta itseluottamusta omia työkykyjäni kohtaan. Mieli pysyi taas virkeämpänä opintojen kautta saatujen uusien työtehtävien johdosta.

Opin myös konkreettisesti sen, että halutessa muutosta sitä täytyy itse etsiä ja vaatia. Kukaan ei olisi minulle tullut tällaista mahdollisuutta tarjoamaan, ellen olisi itse ottanut asioista selvää. Toki työ ja opiskelut päällekkäin veivät aikaa ja energiaa, mutta kehittyminen ei tule ilmaiseksi.

Liikuntakärpäsen puraiseminen

Loppujen lopuksi muutokset eivät kuitenkaan olleet itselle riittäviä, ja kesällä 2012 minuun puri suuren suuri urheilukärpänen. Ahmin kirjallisuutta liikunnasta ja hyvinvoinnista, luin blogeja, katsoin videoita. Elokuussa 2012 aloin kirjoittamaan tätä blogia, joka toimi minulle aluksi ikään kuin päiväkirjana, jossa halusin jakaa muillekin tuntemuksiani ja minun vinkkejä liikuntaan ja hyvinvointiin.

Oli ihana huomata, miten onnistuin motivoimaan ja tsemppaamaan lukijoita omalla esimerkilläni, se oli ihan huikeeta! Ja sitä se on vieläkin. Ei ole mitään parempaa, kuin saada lukijalta tai asiakkaalta viestiä, että minä olen toiminnallani tai sanoillani onnistunut piristämään, tsemppaamaan, tukemaan tai auttamaan jollain tapaa <3

Samaan aikaan, loppuvuodesta 2012 menin Trainer Labin Basic kurssille, joka oli kahden viikonlopun mittainen kurssi liikunnasta ja hyvinvoinnista. Muistan vielä kirkkaasti, kuinka jännittynyt kurssilla olin, mutta kuitenkin niin innoissani, etten penkilläni meinannut pysyä! Ja siitä se kaikki sitten lähti.

Keväällä 2013 suoritin töiden ohella Trainer Labin Gym Trainer -lisenssin, valmistauduin ensimmäisiin (ja viimeisiin) Bikini Fitness kisoihin ja aloin valmentamaan asiakkaita iltaisin ja viikonloppuisin päivätyöni ohella. Kaiken tämän keskellä tein paljon tutkimustyötä itseni kanssa, kuulostelin miltä mikäkin tuntui, mitä ITSE olen näistä asioista mieltä, ja minkä takia teen mitä teen.

Loppuun palaminen vuonna 2013

Syksyllä 2013 kouluttauduin vielä personal traineriksi töideni ohella, samaan aikaan tein ohjauksia, päiväduuniani sekä kirjoitin blogiani. Mitä pidemmälle syksyyn päästiin, sen väsyneempi olin. Olin aivan totaalisen katki. Pinnaa kiristi, aamulla ei olisi jaksanut nousta sängystä ylös, treenaamiseen ei ollut energiaa. Otin 2 viikon pakkoloman joulun aikaan, ja lähdin löhölomalle Kuubaan. Loma ei kuitenkaan auttanut, ja lomalta palattuani, muutaman lääkärikäynnin jälkeen, sainkin kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkityksen, joka auttoi todella nopeasti.

Vähensin myös ohjauksia, ja blogini päivittäminen oli jäänyt myös vähäisemmälle jo vuoden vaihteessa. Alkukeväästä aloin pikku hiljaa saamaan energiani takaisin, ja kaikki tuntui jo helpommalta. Pystyin taas treenaamaan, en samalla intensiteetillä kuin vuosi takaperin, mutta kroppani palautui jo huomattavasti paremmin verrattuna loppuvuoteen 2013.

Kuitenkin vuosi 2014 oli vaikeaa aikaa, työilmapiiri oli huonontunut ja ymmärsin, etten voi jatkaa kynttilän polttamista molemmista päistä kahdella työllä. En ollut oma iloinen itseni, enkä pitänyt uudesta kiukkupussista joka  minusta oli tullut.

Tie yrittäjäksi

Vaikken koskaan ollut ajatelleeni yrittäjäksi ryhtymistä, löysin itseni irtisanoutumasta turvallisesta ja ihan hyväpalkkaisesta toimestani elokuussa 2014. Muistan, että monet ihmettelivät ratkaisuani ääneen, ja vielä ”näinä aikoina”. Luotto omaan tekemiseen oli kuitenkin kova, vaikka niin olivat myös pelkotilat.

Olen kirjoittanut blogiini seuraavaa yrittäjyyden ensimmäisinä päivinä:

”Nyt olen tässä pisteessä, jossa olen jättänyt kaiken turvallisen ja vakaan taakseni, ja hypännyt tuntemattomaan. Myönnän ihan rehellisesti, että pelottaa ja perkeleesti 😀 Tulee päiviä, kun epäilen päätöksiäni, epäilen omia taitoja ja kykyjä, mutta suurimman osan päivistä olen täysin luottavaisin mielin. Väsyneenä kaikki tuntuu pahemmalta ja pelottavammalta, joten viimeistään kunnollisten yöunien jälkeen kaikki näyttää aina kirkkaammalta.

Henkilönä olen hyvin itsekriittinen ja perfektionisti, joten yrittäjän elämä on ehkä, krhm, ollut hieman stressaavaa 😉 Mutta uskon, että stressikin tasoittuu ajan kanssa, kun saan rakennettua tästä kaikesta hösäämisestä selkeän ja toimivan paketin. Loppupeleissä kun uskoo itseensä ja omiin taitoihinsa tarpeeksi, tekee hemmetisti töitä menestyksen eteen, pärjää ihan varmasti.”

Oivalluksia omasta itsestä ja itsetunnosta

Vuodet 2011-2014 olivat myös suurta myllerryksen aikaa henkilökohtaisessa elämässä. Koska aihe on niin tärkeä ja liittyy myös oleellisesti ammatilliseen kehitykseeni, yritän jotenkin yhdistää omat kokemukseni ja oivallukseni tähän kirjoitukseen. Tässäkin aiheessa mennään historiassa pitkälle, ja parhaiten tilannetta kuvastaa kirjoitukseni vuodelta 2013 ja 2014:

”Olen viimeisen vuoden aikana tehnyt paljon henkistä työtä, selvitellyt kuka olen, mitä haluan, ja miksi teen asioita mitä teen. Pieneen elämääni on mahtunut paljon tapahtumia, niin iloisia ja onnellisia kuin myös niitä vähemmän hienoja ja surullisia juttuja. Mitään elämäni kokemuksista ja päätöksistäni en kadu, sillä juuri ne ovat tehneet musta sellaisen, jollainen olen tänä päivänä. Osaan ehkä arvostaa niitä elämän pieniä asioita juuri sen takia, että ne eivät aina tule automaattisesti.

Muutamat ihmissuhdevalinnat ovat kuitenkin koetelleet omaa itsetuntoa, ja se onkin päässyt murenemaan muutamaan otteeseen aika alas, ja oma identiteetti on ollut hakusessa. Olen helposti antanut muiden kohdella itseäni kuin kynnysmattoa. Olen ollut todella epävarma itsestäni, ja peilannut oman arvoni muista, ja heidän mielipiteistään. Se on aika kuluttavaa, kun joutuu koko ajan miettimään mitäköhän muut ovat sinusta mieltä!”

Näinä vuosina opin konkreettisesti sen, että ihmisellä pitää olla oma tila, omat juttunsa, ja niille pitää antaa aikaa. Omien jalkojen tulee kantaa, jotta muut asiat luonnistuvat. Rikkinäisestä ihmisestä ei saa ehjää keinotekoisesti tekemällä, kukaan toinen ei voi toista korjata. Se kaikki pitää lähteä itsestä.

Eheää parisuhdetta ei voi myöskään rakentaa rikkinäiselle alustalle. Jokaisessa meissä on varmasti särönsä ja lommonsa, se on selvää, mutta tarkoitan tällä rikkinäisyydellä sellaisia käsittelemättömiä asioita, jotka vaikuttavat kaikkeen ihmisen toimintaan. Asioiden käsittely on varmasti kipeää ja se vie aikaa, mutta kun työ on tehty, takaan sen, että jo pelkästään hengittäminen on niin paljon helpompaa, että se on sen arvoista!

Liikunta ja hyvinvointiala antoi uutta voimaa

Blogistani vuonna 2014:

”Tämä kaikki on tuonut ihan uudenlaista iloa ja hyvää oloa elämääni, ja voisinkin sanoa, että olen löytänyt itseni ihan uudestaan urheilun avulla. Urheilu on selvittänyt päätäni, olen löytänyt itsestäni ihan uusia puolia, ja mikä tärkeintä, olen saanut takaisin itseluottamukseni. Totta kai tutustumismatka itseeni jatkuu koko ajan, mutta nyt voin sanoa, että seison omilla jaloillani, en ripustaudu toisiin vaan teen päätökset sen pohjalta, miltä minusta tuntuu, elän sellaista elämää, mitä itse haluan.

Olen myös oppinut sen, ettei voi odottaa, että joku korjaa minut, vaan se täytyy tehdä itse. Ja mikä tärkeintä, olen oppinut rakastamaan itseäni, juuri sellaisena kuin olen. Se taitaa ollakin se vaikein rakkaussuhde, mitä maailmassa voi olla.”

Yrittäjyyden tuomat haasteet & onnistumiset

Olen toiminut kokopäiväisenä yrittäjänä nyt hieman yli 3 vuotta. Näihin vuosiin on mahtunut paljon epäonnistumisten mutta myös onnistumisten kyyneleitä, kasvukipuja, uudenlaista vapautta ja luomisen iloa & tuskaa. Luulin tehneeni töitä aikaisemmin paljon, mutta töissä 24/7 on saanut ihan uuden merkityksen!

Päivääkään en vaihtaisi pois. Jokaikinen kokemus on ollut sen arvoinen. Kärsivällisyys on välillä koetuksella, sillä kaikki pitäisi tapahtua kaikkihetinyt. Olen kouluttautunut erilaisilla kursseilla, näistä listaa alla, sillä näitä on myös kyselty. Alalle haluaville annankin vinkin kouluttautumisen tärkeydestä, sillä mitä enemmän tiedät, sitä paremmin ymmärrät miten vähän tiedätkään (aiheesta enemmän täällä).

Liikunta-alan koulutus

  • Marin Sport Performance 1

    Suorituskyky ja urheiluvalmennuskoulutus 9-10/17

  • NLP for sports

    Mentaalivalmennus 11/16

  • Huoltavan ja palauttavan harjoittelun ohjaajakoulutus, Spartan Gear

    Kehonhuolto 4/16

  • Calisthenics Above the bar, Movement Factory

    Calisthenics workshop, 03/16

  • Yuval Ayalon, CompactFit:

    Käsilläseisonta, jatkokurssi 9/2015

  • Wellness4You Ky:

    Anatomy Trains 1 05/2015

  • Functionality-ohjaajakoulutus:

    05/2015

  • MVahtila:

    Rengasvoimavalmennus 05/2015

  • Sports peak performance

    Urheilusuoritusta ja palautumista tukeva ruokavalio ja mielikuvaharjoittelu, 03/15

  • Suomen Street Workout ry:

    Street workout -ohjaajakoulutus 02/2015

  • Foamroller.fi:

    Screening tests – mobility 01/2015

  • Foamroller.fi:

    Fascia koulutus: Liikkuvuus, voimatuotto ja ryhti 04/2014

  • CompactFit:

    Bodyweight Training Coach Level 1 03/2014

  • Optimoi lihaskasvu- ja kehonkoostumus

    Lihastohtori Juha Hulmi ja Timo Haikarainen, 09/2013

  • Trainer Lab:

    Personal Trainer 09-12/2013

  •  Trainer Lab:

    Gym Trainer 02-04/2013

Yrittäjän vuodet

Näihin yrittäjän vuosiin mahtuu myös paljon erilaisia työtehtäviä ja yrittämisiä. Olen ollut hyvin monissa projekteissa mukana, tehnyt ilmaisia työtunteja ja oppinut kantapään kautta erinäisiä asioita. Mutta käsi sydämellä voin nyt sanoa, että tällä hetkellä olen sellaisessa tilanteessa, josta olen unelmoinut.

Rakastan tehdä erilaisia valmennuskonsepteja, treenivideoita, jakaa omia reseptejä tai hyvinvointivinkkejä. Olen löytänyt sellaisen arvomaailman, jonka takana voin seistä 100%. Elämään mahtuu muutakin kuin kanaa ja parsakaalia, ja hyvinvointi on niin paljon muutakin kuin ruokavalio ja liikunta. Ystävät, perhe ja parisuhde, turvallinen koti, riittävä lepo ja palautuminen, stressinhallinta ja omaan elämäntilanteeseen sopiva liikunta ja ruokavalio. Näistä on hyvinvointi tehty.

Näiden kolmen vuoden aikana olen kuitenkin itse ollut liian monta kertaa burnoutin partaalla. En ole ymmärtänyt omia voimavaroja, enkä ole osannut kuunnella varoitusmerkkejä. Olen tehnyt myös liikaa töitä oman palautumisen kustannuksella.

Mutta kaikesta oppii, ja tässäkin asiassa on oppi tullut oman kantapään kautta. Sen takia painotan myös valmennettavilleni ja lukijoilleni levon ja palautumisen tärkeyttä. Muistakaa kuunnella omaa kehoa ja malttakaa myös levätä.

Uusi ammatti auttoi löytämään kadoksissa olleen itsetunnon

Pinnan alla kytee

Päätän tämän kirjoitukseni otteeseen 2015 alkuvuodesta julkaistuun kirjoitukseeni, sillä tämä pitää paikkaansa vielä tänäkin päivänä. Nimittäin oman ajan vaaliminen ja itseensä tutustuminen. Nämä ovat sellaisia asioita, joita jokaisen tulisi vaalia omassa elämässään.

”Juttelin muutama päivä sitten ystäväni kanssa omasta persoonastani, ja siitä miltä vaikutan ulospäin, mutta mitä jää myös pinnan alle kytemään, ja mitä monet eivät minussa näe, tai pikemminkin mitä en monille näytä. Nimittäin haavoittuvaisuuttani sekä herkkyyttäni. Monet ulkopuoliset ihmiset näkevät vain iloisuuteni, reippauden ja positiivisuuteni, päättäväisyyteni sekä kykyni kannustaa muita. Ja nämä kaikki asiat tulevat kyllä ihan oikeasti ja aidosti sydämestä. Mutta on myös hetkiä jolloin minulla itsellä on paha olla, väsyttää, ahdistaa ja tuntuu ettei mistään tule mitään.

Viime kuukausien myllerryksessä on ollut hetkiä, jolloin vollotan autossa ajaessani seuraavaan ohjaukseen, ihan vaan sen takia että on iskenyt tilapäinen voimattomuus, väsymys ja epätoivo. Kuitenkin on ollut pakko pyyhkiä kyyneleet, kerätä itsensä kasaan, ja vetää ns. rooli päälle, jotta taustalla myllertävät negatiiviset fiilikset eivät näkyisi asiakkaalle.

Mutta tiedättekö mitä? Siinä työn touhussa rooli karisee pois, kun ilo ja positiivisuus puskee aidosti ulos, ihan luonnollisesti, eikä tarvitse esittää yhtään mitään. Ja se jos mikä on hienoa, ja aina ilahduttaa itseänikin. Mutta tottakai tällainen myös kuluttaa, ja moni ei tule edes ajatelleeksi, kuinka paljon tällaisessa tilanteessa pitää antaa itsestään, ja kuinka paljon se voi viedä voimia. Joskus ohjauksien jälkeen takki voi olla totaalisen tyhjä, mutta silloin tietää antaneensa kaiken. Pitää vaan muistaa vastapainona huolehtia myös siitä omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta.”

Ota aikaa käsitellä omia ajatuksia ja mielen mörköjä

”Omia tunteita ei ole kuitenkaan hyvä piilottaa jatkuvasti, vaan joskus pitää antaa myös aikaa surulle ja itkulle. Aikaa käsitellä omia ajatuksia ja mielen mörköjä. Kaikkea ei voi lakaista maton alle, koska kyllä ne sieltä ennen pitkää tulee esiin. Tästä syystä olisikin tärkeää, että itse kukin viettäisi säännöllisesti aikaa itsensä kanssa, ja tutkisi mielensä ja sydämensä sopukoita, itkisi jos itkettäisi, nauraisi jos naurattaisi.

Etsisi oman itsensä kaikkien niiden kerroksien alta, mitä helposti itseemme kasaamme. Emmekä pelkäisi näyttää myös niitä heikompia puolia itsestämme. Sillä ne ovat usein asioita, jotka tekee meistä kiehtovia, ja ovat muokanneet meistä juuri sellaisia kun olemme tänä päivänä.”

Uskalla kuunnella sydäntäsi ja uskalla tavoitella unelmiasi. Uskalla tehdä perkeleesti töitä niiden eteen, ja usko itseesi epätoivon hetkellä.

Nana-Heikkila

 

 

 

Kuvat ottanut Marianne Sendenali kuvausreissustamme Kanarialla