Lomaa on 2 päivää takana, mutta olemme ehtineet tehdä jo vaikka ja mitä. Eilisen mönkkäriajelun loppu sisälsi jännitystä ja vaarallisia tilanteita: tuhansia hyökkääviä mehiläisiä, jyrkänteellä taiturointia ja totta kai, poliiseja ja heidän pysäyttämäksi joutumista.

Päätimme lauantaina lähteä kiertelemään saarta, ja aluksi vuokraamamme skootteri muuttuikin nelipyöräiseksi mönkijäksi, kun jostain syystä vakuutus ei olisi korvannut skootteria, ja vuokraaja suositteli meille mönkkäriä skootterin sijaan.

Jännitystä ja vaarallisia tilanteita

Toisaalta ihan hyvä, sillä en ole itse ajanut skootteria juuri ollenkaan, mutta taas autoa ajan paljon, ja mönkijääkin joskus pentuna kokeillut. Saimme vähän tehokkaamman vehkeen kuin ihan sen halvimman perus putputtimen, mutta emme kuitenkaan ottaneet niitä tehokkaimpia versioita, hintakin olisi noussut jo aika korkeaksi. En myöskään kokenut suurempia tehoja tarpeelliseksi, koska tiesin etten aio mitään älytöntä vauhtia mönkkärillä ajaa. Ei kiinnosta viettää loppulomaa sairaalassa. Tai haudassa.

Päivän reitti

Suuntasimme Kosin saaren eteläosaan, ja reittimme Kardamenasta oli seuraava: Paradise beach, Kefalos, Agios Stefanos, Plaka, Mastihari ja takaisin Kardamenaan. Kilometrejä tuli ehkä noin 45-50 km. Mönkkärillä ajo oli suhteellisen helppoa, mutta kaarteet sai ottaa todella iisiltä, koska liusu tai kaatuminen sivusuunnassa on hyvin yleistä näillä peleillä. Välillä tuli myös kovia tuulenpuuskia, joten ohjaimista sai pitää kunnolla kiinni. Ensimmäisten kilometrien jälkeen oli jo kaasupeukku krampissa, mutta peukkukin ehti tottua liikkeeseen loppumatkan aikana.

Kos

Mönkijän vuokraus oli kyllä ihan paras päätös, sillä emme olisi voineet kuvitellakaan jäävämme aurinkoon makaamaan, niin kuuma täällä on. Ja onhan se auringossa makaaminen tylsää puuhaa! Joten kävimme katsomassa eri paikkoja, ajelimme biksujen yläosissa, nautimme näin auringosta ja vauhdin hurmasta.

Paluumatkalla Mastiharista päätimme ajaa pienelle sivupolulle, josta oli kauniit näkymät alas laaksoon, ja  rinne oli melkoisen jykkä. Löysimme sivusta ja hieman alempaa pienen polun, joka näytti siltä, että siitä pääsisi fiksusti kiertämään takaisin ja ylös tielle. Lähdimme hitaasti etenemään alamäkeä, ja kun pääsimme alemmas, ihmettelin että mitä tuosta maasta nousee ja pöllyää, kunnes tajusin että kaikkialla on satoja ja tuhansia MEHILÄISIÄ!

4wheelIMG_5356 Kos

Polun vasemmassa reunassa oli sinisiä pömpeleitä, jotka kuhisivat mehiläisiä, ja myös koko polku oli niitä täynnä. Koska mönkijä ei ole kovin ketterä menopeli, peruuttaminen tai mönkkärin kääntäminen nopeasti olisi ollut mahdoton tehtävä. Tein pikaratkaisun, enkä oikeastaan ehtinyt sitä edes tajunnantasolla miettimään: ainoa vaihtoehto oli painaa kaasu pohjaan ja ajaa sen helvetin mehiläisfarmin läpi, ja vaan toivoa parasta. En ehtinyt edes sanomaan takana istuvalle Riinalle mitään, mutta onneksi hänkin ymmärsi tilanteen: tiukasti kiinni takapakkarista eikä panikointia, nyt mennään!

Kun pääsimme pömpeleiden ohi loppui myös polku ja edessä oli tiputus alas laaksoon. Käänsin mönkkärin rajusti ylös vasemmalle, vain huomatakseni että vasemmalla oli edessä samanlainen mehiläiskuja. Korjausliike ja ohjaus ylös tiukempaan nousuun, mönkkäri heittelehti rajusti epätasaisella alustalla, ja melkein isomman kuopan kohdalla kaatuikin sivuttain alas, mutta saimme jalalla työnnettyä vastaan ja ohjattua mönkijän tielle ja pääsimme takaisin ylös turvaan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Vai?

Voin kertoa, että hetken piti hengitellä ylhäällä, ja hetkeä myöhemmin seurasi aivan hirveä kikatuskohtaus. Kummatkin nauroimme hysteerisesti, ihmetellen että mitäs hemmettiä juuri äsken tapahtui! Pikatarkastus ettei missään piilossa tai paidan alla lymynnyt mehiläisiä, ja matka jatkui eteenpäin.

Seuraavat jännät paikat olikin lähempänä Kardamenaa, kun poliiseilla oli väijypaikka ja he pysäyttelivät mönkijöillä ja skoottereilla ajelevia turisteja. Jostain syystä poliisit aina aiheuttavat tietynlaisen jännitystilan, vaikkei olisikaan mitään väärää tehnyt. Nytkin sitten sydän pamppaillen ojensin ajokorttini sekä vuokratodistuksen, ja poliisit soittelivat jonnekin ja tarkistivat rekkarin, ja muutaman muunkin jonossa olevan menopelin. Ehdimme joitakin minuutteja olemaan epätietoisessa tilassa, ja poliisit yrittivät alkaa sakottamaan edellä olevan mönkijän kuljettajia kypärättä ajosta. Mutta eivät siinä nähtävästi onnistuneet. Meidät päästettiin jatkamaan matkaa, ja lopulta pääsimme turvallisesti takaisin hotellille. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Koko päivä oli ihan älyttömän siisti, upeita maisemia, toinen toistaan kauniimpia paikkoja. Varmasti tulette saamaan kattavamman matkaselostuksen ensimmäisestä päivästämme mönkijällä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, uusia jännityksiä ja vaarallisia tilanteita odottaen 😉

xo,
Nana

4wheelIMG_5199 Kos