Tag

Fitness America

43

SFM Bodyweight training: kehonpainotreeni nro 2

#SFMworkout 3kk treeniohjelma, Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

Ilmaisen SFM Bodyweight training ohjelman toinen kehonpainotreeni on nyt täällä!

Viime viikolla starttasimme 3 kuukautta kestävän treeniohjelman, ja kehonpainotreeni nro 1 löydät täältä. Tällä viikolla nostetaan hieman panoksia ja treenin intensiteettiä, ja luvassa onkin hikisiä hetkiä! Treenimme on taas kokovartalotreeni, yhdistäen lihaskuntotreeniä sekä sykettä nostattavia liikkeitä. Edellisen treenin tapaan treenissä tehdään kokonaisvaltaisia liikkeitä, jotta kokonaiskulutus saadaan maksimoitua. Burn baby burn!

0

Bikini fitness kisamuistot kolmen vuoden takaa

bikini fitness, Kaunes, Treeni, Yleinen

Tasan kolme vuotta sitten oli jännät paikat, kun edessä oli ensimmäiset (ja viimeiset) bikini fitness kisat, joihin olin ystävien yllyttämänä lähtenyt. Paikkana oli Rooma, ja liittona Fitness Universe.

Olimme lähteneet mimmiporukalla Roomaan jo joitain päiviä etukäteen, ja pääsimmekin nautiskelemaan lämpimistä kesäpäivistä poolilla, mutta ihanan näköiset jätskibaarit saivat olla vaan kuolauksen kohde ennen odotettua kisapäivää. Keräsin vanhoista kansioista läjän kuvia kisamatkaltamme, jotenkin on vaan ihan hullua ajatella että siitäkin on jo kolme vuotta, ja taas toisaalta tuntuu että tuostakin matkasta on ikuisuus!

0

Valmentajan rooli ja vastuu valmennettavan terveydessä ja hyvinvoinnissa

bikini fitness, Hyvinvointi, Kaunes, laihdutus, NanaFit, ruokapäiväkirja, Ruokavalio, Treeni, Yleinen

Nyt kun fitness puhuttaa, puhujia löytyy puolesta ja vastaan, valmentajan roolia korostetaan sekä myös kyseenalaistetaan. Kauhulla olen seurannut kisaajia, jotka kertovat alle tuhannen kalorin dieeteistään, ja siitä, kuinka pää eikä oikeastaan kroppakaan oikein toimi enää. Herää kysymys, kummalla tässä tapauksessa on vastuu, valmentajalla vai valmennettavalla? Onko valmennettavalle oikeasti kerrottu, mitä kaikkea tällainen riuduttaminen voi tuoda tullessaan, pahimmillaan se voi nimittäin sekoittaa kropan hormonitoiminnan koko loppuiäksi?

Olen pohtinut myös sitä, että toki valmentajallakin on varmasti paineet siitä, saadaanko valmennettava kisakuntoon ja tarpeeksi rasvattomaksi, mutta missä vaiheessa oman maineen ja mammonan tavoittelu menee asiakkaan terveyden edelle? Faktahan on se, että kun kalorit tiputetaan tarpeeksi alas, tottakai se rasva palaa. Jonkin aikaa. Mutta kropassa tapahtuu siinä vaiheessa myös aikamoisia tuhoja, ja samalla lähtee vähän muutakin kuin rasvaa. Tottahan toki siinä vaiheessa kun pohjatyötä ei välttämättä ole tehty kunnolla, ja rasvaa tulisi tirisyttää enemmän kuin mitä aikaa olisi, on radikaaleihin keinoihin turvauduttava. Mutta jälleen kerran peräänkuulutan valmentajien vastuuta tässä, mihin kannattaa suostua, ja mitä suositella asiakkaalle? Omassa tapauksessani toissa keväänä kalorit tiputettiin turhan alhaisiksi, vain sen takia, että rasvaa oli poltettava suhteellisen paljon, ja aikaa oli vähän. Eli näin jälkikäteen ajateltuna en ehkä olisi ollut valmis vielä kisaamaan niin pian, vaan rasvansulattelun olisi pitänyt tapahtua maltillisemmin. Jaksoin kyllä sen kevään hyvin, mutta ongelmat tulivat myöhemmin. En syytä todellakaan pelkästään kisadieettiä tästä, vuosi oli muutenkin raskas ja hektinen, ja kaikki nämä yhdessä johtivat kropan väsymiseen ja kilpirauhasen vajaatoimintaan, josta kroppa yrittää yhä edelleen toipua, vielä 1,5 vuotta dieetin jälkeen. Ja minun tapauksessa rasvoja ei vedetty edes niin alas kuin mitä esimerkiksi IFBB:n kisoissa vaaditaan, vaan sitä ”ylimääräistä” pyöreyttä jäi kyllä varsinkin alakroppaan.

970477_171733632996152_243934587_n

Kisakireä, vai terve ja atleettinen kroppa?

Kisakireä, vai terve ja atleettinen kroppa?

Toki kaikki on yksilöllistä, toisen keho ja mieli kestää enemmän kuin toisen, mutta kun sitä ei voi tietää etukäteen kenen kroppa rääkin kestää. Pieniä testejä voi toki tehdä, katsoa miten kenenkin kroppa tiettyyn kalorivajeeseen vastaa, mutta kuukausien raju miinuskaloreilla olo yhdistettynä rankkaan treeniin ei vaan yksinkertaisesti ole hyväksi kenekään kropalle.

Mitäpä sitten kun se potentiaalinen asiakas ottaa yhteyttä valmentajaan, ja kertoo että puolessa vuodessa pitäisi päästä kisakuntoon? Pitäisikö valmentajan teilata ajatus kokonaan, vaiko kenties keskustellen herättää kysymyksiä onko aikataulu sopiva, kannattaako tähän lähteä ja yhdessä miettiä parhaat ratkaisut. Tottakai joku asiakas saattaa siirtyä aina vaan seuraavaan valmentajaan, kunnes löytää sen joka häntä suostuu lähteä koutsaamaan tällä aikataululla. Mutta mielestäni (meillä) valmentajilla tulee olla jonkinlainen vastuunotto näissäkin asioissa, meidän tehtävä on valaista asiakasta mahdollisista riskeistä, ja siitä, onko kisakuntoon pääsy ylipäänsä mahdollista tällaisella aikataululla.

Itse olen päättänyt, etten lähde fitnessvalmennuksiin mukaan, monistakaan syistä. En koe, että minulla on välttämättä tarpeeksi ”ammattitaitoa” kisahifistelyissä, nesteenpoisto-ohjeissa ynnä muissa. Toiseksi en halua ottaa riskiä, että asiakkaani terveys vaarantuisi. Toki kisadieetit ja valmistautumiset voidaan tehdä terveellisestikin, varsinkin silloin jos kisakunto ei tarkoita sitä kuivinta ja rasvattominta kuntoa, kuten esimerkiksi Fitness America liiton kisoissa.

7273_178245889011593_1145075474_n

Fitness Europe Rome 2013

1006181_178245885678260_504081282_n

Nyt on myös puhuttu meidän bloggaajien vastuusta omissa teksteissämme, ja siinä minkälaista esimerkkiä näytämme lukijoille. Lukijoiden keskuudessa voi olla monta syömishäiriöistä kärsivää, jotka saattavat ottaa liikaa mallia bloggaajista ja meidän ruokavalioista. Yleisesti ottaen koen asian kuitenkin niin, että lukijalla pitää olla jonkinlainen vastuu lukemastaan tekstistä, ja se tulisi suodattaa itselle sopivaksi. Tämän lisäksi kannattaa pitää mielessä, että monesti me bloggaajat näytämme vain sen terveellisen puolen elämästämme. Eli ihan jokainen bloggaaja ei varmasti näytä kaikkea mitä elämässään tapahtuu, eikä välttämättä kuvaa sitä epäterveellisintä ateriaa, mikä joskus silloin tällöin voi suusta mennä alas.

Välillä pitää myös ottaa rennommin ja herkutella

Välillä pitää myös ottaa rennommin ja herkutella

Me keskitymme sen hyvän fiiliksen välittämiseen, ja yritämme omalta osaltamme motivoida teitä tekemään hyviä ja terveellisiä valintoja elämässä. Emme kuitenkaan pysty ottamaan näin ruudun takaa vastuuta siitä, jos joku lukija ottaa paineita liikaa ulkonäöstä, syömisistä tai treenaamisesta. Itse olen yrittänyt painottaa sitä, ettei aina kaikki mene niin kuin olisi tarkoitus, välillä voi ottaa löysemmin, ja joskus voi sitten vähän kiristellä jos siltä tuntuu. Pääasia on se, että osaamme kuunnella omaa kroppaamme, ja löytää ne metodit, treeniohjelmat ja ruokavalio joka meille sopii, ei naapurin Lissulle. Elämästä pitäisi pystyä myös nauttimaan, jollekin se nautinto on kurinalaisen elämän noudattaminen, joillekin lasi viiniä tai suklaapatukka silloin tällöin. Pääasia on se, että löytää sen oman tien ja itselle sopivimman tavan elää.

Peace & Love

Nana

 

 

 

0

Fitness – terveellistä itsensä haastamista vai ei?

bikini fitness, Hyvinvointi, Ruokavalio, Treeni, Yleinen

No täytyyhän minunkin oma lusikka laittaa tähän soppaan, nyt kun aihe on taas kuuma peruna. Fitness – terveellistä itsensä haastamista vai ei?

Itse kirjoitan ehkä hieman eri näkövinkkelistä, koska takana on yhdet kisat, ja se yksi ”kisadieetti”. Tosin liittona oli Fitness America, ja tämän liiton kisoissa yleisestikin on ”pehmeämpi” taso. Itse en olisi kisakunnollani noussut esimerkiksi IFBB:n lavalle, koska yksinkertaisesti kireystaso ei olisi riittänyt. Mutta sen liiton kisat eivät olleetkaan oma tavoitteeni, koska en olisi halunnut edes repiä itseäni niin kireään kuntoon. Minä halusin painottaa terveellisyyttä kisamatkani aikana. Nyt jälkikäteen mietittynä niin alhaiset kalorit yhdistettynä siihen määrään treeniä ei kovin terveellistä ollut, mutta sen jaksoi sen muutaman kuukauden.

0

Muistelot vuoteen takaperin kisalavalle ja tämän vuoden juhannusfiiliksiä

bikini fitness, NanaFit, Ruokavalio, Treeni, Yleinen

Heippu!

Tuossa muutama päivä sitten tajusin, että vuosi takaperin elin jänniä aikoja, kun olin astumassa ensimmäistä kertaa kisalavalle Roomassa, ja jännitti niin pirusti. Olin valinnut Fitness American kisat siksi, että pääsin kisaamaan ulkomaille, ja erityisesti siksi, ettei tämän kyseisen liiton kisoissa haettu yyberkireää kuntoa, vaan painotettiin enemmän atleettista mutta naisellista vartaloa. En olisi siis sillä kunnolla edes yrittänyt kivuta IFBB:n kisalavalle, enkä olisi edes halunnut, se ei ole mun paikka se =D Mutta siis, kisat järjestettiin vuosi sitten Roomassa, ja meillä oli ihan huipputiimi osallistumassa kisoihin. Kaikki tsemppasivat toinen toisiaan, auttoivat teema-asujen viime hetkien viilauksissa, levittelivät kisa-värejä iltaisin, ja muutenkin nautittiin lomasta auringon alla. Huipputiimi ja ihana tytöt <3

kisarooma ennen kisoja rooma syosdaan

Kisojen jälkeen tunteiden kirjo oli laaja, aluksi ajattelin että kisaaminen oli varmaan siinä, mutta jo seuraavana päivänä aloin leikkimään ajatuksella, että siirtyisin bikinistä fitness-sarjaan. Aloinkin innolla harjoittelemaan joitain pitoja yms, ja asetin tavoitteeksi maaliskuun 2014 suomen kisat, mutta kroppa kävikin niin ylikierroksilla syksyn, että kisahaaveet piti unohtaa. Onnistuin kuormittamaan itseni ihan piippuun tekemällä kahta duunia ja opiskelemalla samanaikaisesti. Stressitasot oli liian korkealla, että lopulta oli pakko joustaa niistä omista treeneistä, ja antaa kropan palautua ja toipua.

Vieläkin silloin tällöin mietiskelen, josko joku päivä fitness-lavalle kipuisin, mutta se kropan äärirajoille vienti, dieettaus sekä kaikki muu siihen liittyvä hieman pelottaa tai epäilyttää. Never say never, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan 😉

Tänä vuonna juhannusta vietimme vanhempieni mökillä Sammatissa, mutta vain juhannusaattoyön, sillä huomenna meillä on lähtö Nykiin, jaiks! Tänään pitää vielä pakkailla, ja hoitaa viime hetken valmisteluja. Jotenkin tuntuu, että juhannus meni vähän ohi, vaikka meillä oli todella mukavaa ja rentoa. Kai alitajunnassa jyllää reissuun lähtö, eikä sitä osaa ihan täysillä rentoutua, ja ihan kuin juhannus olisi loppunut jotenkin kesken.

Aattona kävin vielä tekemässä salilla pikatreenin, sekä kävin ottamassa vähän väriä pintaan solkussa. Sen jälkeen suuntasimme auton nokan kohti mökkiä, ja meitä olikin odottamassa valmiina katettu pöytä, savulohta ja uusia perunoita. Illalla grillasimme, saunoimme ja uimme, ja nukkumaan mentiin jo hieman yli puolen yön.

IMG_6073 juhannus eka juhannussauna

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juhannuspäivänä teimme herkkuaamupalan, mozarellaleipiä ja paistettuja munia, mums. Brekkarin jälkeen lähdimme kävelylle, ja pääsin tekemään vähän askelkyykkyjä mäkeenkin.

juhannusbreku juhannus lenkki

Reippailuin jälkeen olikin aika taas kokkailla, tein paistettua riisiä kanalla. Ruoan jälkeen oli aika lähteä kohti kotia, ja nyt ilta meneekin pakkauspuuhissa.

juhannus vika

 

 

Miten teillä meni juhannus, rauhallisissa merkeissä vai oliko kenties jotain kreisibailausta? ;D

Yritän laittaa ainakin kuvapäivityksiä Nykistä, ihanaa juhannuksen jälkeistä elämää kaikille <3

Nana