Tag

auringonlasku

2

Summer of love

Elämä, Lifestyle, Yleinen

Summer of love

It’s the summer of love
And I feel on fire
In the heavens above yeah
my spirit is flying
It’s the summer of love
And young hearts will always run free

0

Kesähehku

Hyvinvointi, Kauneus, Lifestyle, Tyyli, Yleinen

Sateisten päivien jälkeen on ihanaa kun aurinko taas kömpii esiin, ja luonto on entistäkin vehreämpi saatuaan aimo annoksen kosteutta monen sadepäivän jälkeen. Kesähehku loistaa kaikkialla!

Aurinkoa ja lämpöä myös arvostaa ihan eri tavalla, kun ne ovat hetkisen aikaa piilossa. Eipähän tule otettua näitäkään itsestään selvyyksinä!

2

Onnellisuushepulit

Hyvinvointi, Lifestyle, Matkailu, Yleinen

Mistä hyvä olo ja onnellisuus rakentuu?

Itse haalin näitä asioita elämääni ympäristöstä ja elämän pienistä onnen hetkistä, joita voi olla esimerkiksi laatuaika parhaan ystävän seurassa, illanistujaiset ystävien kesken tai vaikkapa ihan vaan rentouttava viikonloppu mökillä. Takana on juuri tällainen onnea ja iloa pursuava viikonloppu talvisissa mökkimaisemissa, jolloin oikeasti tunsin miten stressitasot aleni kohisten, ja rentous valtasi mielen sekä kehon. Lauantai-illalla koirakasan keskellä, villasukat jalassa, hyvää punaviiniä nautiskellen, pohdin näitä pieniä asioita, jotka itsellä saa hymyn huulille, ja olon niin täydellisen hyväksi ja rauhalliseksi. Siihen ei vaadita materiaa eikä keinotekoisia asioita, vaan lämpöä, välittämistä, naurua, läheisyyttä… Tällaiset pienet asiat tekevät tämän tytön hyvin hyvin onnelliseksi <3

0

Gili Trawangan elämää ja omaa aikaa

Hyvinvointi, Kehonhallinta, Matkailu, Ruokavalio, Treeni, Yleinen

Gilin saaret ovat oikeita paratiisisaaria, ja Gili Trawangan on näistä isoin ja menevin. Täälläkään ei kuitenkaan moottoriajoneuvoja ole, ainoa meteli tulee pääkadun varrella olevista ravintoloista ja baareista, sekä tööttäävistä ja kolisevista hevoskärryistä. Gilin rannat ovat puhtaita, ja vesi on ihan äärettömän kirkasta.

IMG_6997
IMG_9374

Ehdin viettämään lomaani vajaan viikon Miguelin kanssa Balilla ja Gilillä, ja torstaina Miguelin lähdettyä kotiin, jäin itsekseni Gili Trawanganille, koska minua houkutti paikan rauhallisuus, kaunis luonto, upeat snorklausvedet ja kiireettömyys. Paikka on oikea paratiisi: saaren toisella puolella sijaitsee upeita resortteja aivan meren rannalla, ja tällä puolen saarta pääsee ihastelemaan ehkäpä maailman kauneimpia auringonlaskuja, sekä resortit ovat kaukana pääkadun hälystä. Resorteissa on valtavat uima-altaat, sekä rantaravintolat, joissa on paikasta riippuen erilaisia pöytiä, majoja ja löhöilytuoleja, joissa laskeutuvaa aurinkoa pääsee ihailemaan.

En kuitenkaan itsekseni jäänyt iltaa näihin viettämään pidemmäksi aikaa, koska paluumatka saaren toiselle puolelle oli vähän pelottava yksin matkata pimeässä, ja koska hämäränäköni on aika surkea, tuntui välillä pyöräily takaisin siltä kuin olisi yrittänyt suunnistaa pussi päässä. Joten jos auringonlaskua lähdin ihailemaan, palasin vielä takaisin kun hämärä ei ollut muuttunut täydeksi pimeydeksi.

Torstaina toivuttuani yksin jäämisen ”shokista”, vuokrasin pyörän ja lähdin tuulettamaan ajatuksia pyöräillen ympäri saarta. Löysinkin kauniita paikkoja matkan varrella, tyhjiä rantahietikoita, upeita resortteja, idyllisiä rantaravintoloita. Pysähdyin syömään yhteen näistä, nautin kylmän oluen, sekä lueskelin Miguelilta saamaa Lonely Planetia Balista. Nautin kiireettömyyden tunteesta ja aaltojen kohinasta, sekä ajasta omien ajatuksien kanssa.

IMG_8979 DCIM100GOPRO IMG_8922 IMG_8917

Ruoan jälkeen jatkoin matkaa, ja kävin räpsimässä kuvia eri paikoista, ja hieman haikein mielin katselin horisonttiin laskeutuvaa aurinkoa. Illalla lähdin pyörähtämään pääkadulla, löysin myöhemmin vakiopaikakseni tulleen hedelmäbaarin, josta sai toinen toistaan maukkaampia smoothieita. Kävin itsekseni syömässä ja kuuntelemassa livebändiä, ja buukkaamassa perjantaille 3 saaren snorklausreissun. Reissu kesti 5 tuntia, sisälsi snorklausvälineet, sekä lounaan, hintaa matkalle tuli 120k rupiaa, eli noin 10 euroa.

IMG_7031 IMG_7039 IMG_7008 IMG_8930 IMG_9198 IMG_8943
IMG_8971 IMG_8939 IMG_7035

IMG_9345 IMG_8996

Perjantaiaamulla tutustuin muutamaan suomalaiseen, jotka majoittuivat Gili Palmsin takana olevaan Villa Rikaan, jota veti sama Australialainen Jim. Yksi pariskunta oli juuri jatkamassa matkaansa toiseen kohteeseen, ja he ehdottivatkin että muuttaisin heidän tilalleen tähän huoneeseen, hintakin oli melkein puolet halvempi kuin Palmsin puolella, huone isompi ja kylpyhuone niin paljon kauniimpi. Lämmintä vettä ei tullut, mutta en antanut sen haitata. Suihku oli ihanasti taivasalla, mutta tuntui erikoiselta, ja aluksi hieman pelottavalta, että kylpyhuoneeseen pääsisi luikertelemaan kaikki maailman ötökät, mutta eipä niitä juuri paljoa näkynyt. Huoneen hinta oli 350k yöltä, eli noin 28 euroa.

IMG_7096

IMG_9062 IMG_9107 IMG_9063

Huoneen vaihdon jälkeen oli lähtö snorklaamaan, ja veneessä oli noin 30 muutakin matkustajaa. Oli paljon kaveriporukoita, muutamia pariskuntia ja muutama itsekseen reissaaja itseni lisäksi. Kävimme snorklaamassa neljässä vai viidessä eri paikassa, kaikkien Gilin saarien (Gili Trawangan, Gili Meno, Gili Air) läheisyydessä. Ja huoh kuinka kaunista merenalainen elämä onkaan! Ja ne kirkkaat vedet, upeaa! Lounas nautittiin Gili Airilla, joka on toiseksi suurin Gilin saarista, mutta meno oli todella rauhallista.

IMG_9037 IMG_9019 IMG_9017 IMG_7050 DCIM100GOPRO

IMG_9051 IMG_7064 IMG_7238 IMG_7221

Myöhemmin iltapäivällä sää alkoi muuttua pilvisemmäksi, ja taivas näytti uhkaavalta. Lombokin puolella jo jyrisikin mahtavasti. Paluumatka sujuikin aika märissä olosuhteissa, ja merenkäynti oli suhteellisen voimakasta, tai siltä se tuntui pienessä ja ”kiikkerässä” lasipohjaveneessä. Perille päästiin kuitenkin ehjänä.

IMG_7059 IMG_9060Alkuillasta tutustuin sitten yläkerran huoneistossa itsekseen matkaavaan suomalaisnaiseen, jonka kanssa lähdimme illallistamaan viereiseen Gili Golfiin. Ja ruoka oli jotain aivan mahtavaa, ne maut, nam! Istuimme siinä iltaa, ja myöhemmin liityimme muutaman muun suomalaisen, sekä ranskalaisen (kai?) sukellusopettajapariskunnan ja hotellijohtajan seurueeseen, ja sainpahan ensimmäisen (ja viimeisen) tervetuliasshotinkin…. En yleensä juo drinkkejä tai coctaileja, ja täälläkin pysyttelin vain oluessa ja viinissä.  Gilillä on ollut tapauksia, joissa drinkkeihin laitetaan metanolia alkoholin sijaan, ja ihan hiljattain joku 16-vuotias poika oli menehtynyt juotuaan liikaa metanolia. Kuulin, että muutama viikko takaperin ravintoloihin oli tehty ratsiat, ja 8 ravintolaa oli menettänyt lupansa, kun he olivat tarjonneet metanolia juomissaan. Joten kannattaa olla tarkkana missä drinkkinsä juo.

IMG_7115 IMG_9087 IMG_9091 IMG_9094

Vanha ja väsynyt kun olen, en jaksanut kovin kauaa iltaa viettää, ja poistuin hotellille jo ennen puolta yöltä. Muutenkaan reissun aikana ei tullut pämpättyä, itseäni ei kiinnostanut baarit, joissa tietysti olisi tutustunut uusiin ihmisiin ihan varmasti, mutta kaipasin enemmänkin rauhaa ja vähän iisimpää menoa, kuin meluisat kuppilat ja känniset turistit. Kotimatka hotellille itsekseen hieman humaltuneena ei myöskään kuulostanut hyvältä vaihtoehdolta… Mielummin nautin päivällä kylmän oluen tai kaksi rannalla, tai illalla lasin viiniä ruoan kanssa.

Lauantaina lähdin viettämään päivää rannalle, ihan oikeasti makaamaan aurinkoon, jota ei ollut  reissun aikana tapahtunut kuin kerran, koska olin koko ajan puuhannut jotain, pyöräillyt, snorklannut tms. Auringossa oli aika tuskaisen kuuma, ja pulahtamassa piti käydä vähän väliä. Monella ravintolalla on omat rantatuolinsa, heillä on wifi käytössä, ja tuoleissa voi pötkötellä rauhassa, jos aina silloin tällöin jotain tilaa. Ravintoloista sai ihanan virkistäviä hedelmämehuja, jotka tehtiin tuoreista hedelmistä. Jos ei halua mehustaan kovin makeaa, kannattaa se tilata ilman sokeria, koska paikallisilla oli tapana lorauttaa sokeria aika kasa mehuihin ja smoothieihin.

IMG_9118

IMG_9432 IMG_7066 IMG_9160IMG_9425Iltapäivällä en jaksanut enää makoilla paikallani, vaan hyppäsin pyörän selkään ja lähdin taas ajelemaan ympäri saarta, kamera mukana tottakai. Vastaan tulikin taas mitä erikoisempia näkyjä, esimerkiksi vuohi istumassa penkillä, ja toinen puputtamassa ruokaa puusta.

IMG_9372
IMG_9285 IMG_9362 IMG_9374 IMG_7277 IMG_7157 IMG_7152 IMG_7151 IMG_9192 IMG_7161 IMG_9403 IMG_9388 IMG_9186 IMG_9167 IMG_9348 IMG_9169

IMG_9201 IMG_9221 IMG_9223 IMG_9210Illalla kävin ottamassa vielä kokovartalohieronnan, reissun ensimmäisen, sillä selkäni alkoi tässä vaiheessa vasta olemaan ok kosketukselle. Hieronnan jälkeen kävin romanttisella dinnerillä itseni kanssa 😉

IMG_9243Sunnuntaiaamuna heräsin ennen auringonnousua, ja lähdin rantaan ihastelemaan nousevaa aurinkoa, tein muutaman treenivideon, sekä nautin alkavasta päivästä. Kaduilla ei näkynyt montaa vastaantulijaa, ja sainkin muutamat ihmettelevät katseet paikallisilta. Leveän hymyn kera toivotin hyvät huomenet, ja jatkoin pyörämatkaa laulellen. Kylähullu 😉

IMG_9352 IMG_9287 IMG_7216 IMG_7194 IMG_7232 IMG_7230 IMG_7228 IMG_7206 IMG_9444 IMG_9494 IMG_9496Treenailun jälkeen maistui aamupala, pyöräilin hakemaan smoothien ja nautin sen hotelliaamiaisen kanssa, tällä kertaa testasin banaanipannukakkua, joka oli ihan mielettömän hyvää! Aamulla tein vähän töitä ja kirjoittelin blogia hotellilla.

IMG_9346 IMG_9350Myöhemmin päivällä kävin itsekseni tutustumassa merenalaiseen elämään toistamiseen, toiveena löytää kilpikonnia, ja lopulta ihan sattumalta melkein törmäsinkin yhteen, aivan valtavaan, itseäni isompaan kilpikonnaan. Sydän jätti muutamat lyönnit välistä ensisäikähdyksen takia, mutta jatkoin kaverin seuraamista turvallisen välimatkan päästä, koska en kuollaksenikaan muistanut voiko kilpikonnat hermostua ja esimerkiksi mäjäyttää koivellaan 😀 Mutta yritän saada Go Pro videosta napattua muutaman kuvan seuraavaan postaukseen, jossa kerron lisää viimeisistä Gili-päivistä ja siirtymisestä takaisin Balille.

Palasin itse Suomeen toissa yönä, ja shokki on taas melko iso, lähinnä sään takia. Yöllä oli +2’c ja taivaalta tuli veden ja rännän sekoitusta. Jippii, welcome back 😉 Kurkussa tuntuu taas pientä kipua ja nenä vuotaa, nyt kaikki dropit kehiin jotta pääsisin välttymään lomalta paluu -flunssalta. Mutta mieli ja sydän täynnä niin ihania muistoja, että näillä porskuttaa vielä pitkään 🙂

Mahtavaa viikonloppua <3

Nana

 

 

 

 

 

0

Matka paratiisisaarelle, unohtumattomia hetkiä ja haikeat jäähyväiset

Matkailu, Yleinen

Valkoinen hiekka, upeat, kirkkaat puhtaat vedet, kaunis vedenalainen elämä. Kaikki tämä odotti Gilin saarilla. Tiistaiaamuna aikaisin lähdimme kohti Gili Trawangania, buukkaamaamme reissuun kuului haku hotellilta, automatka satamaan sekä edestakaiset venematkat Gilille ja takaisin. Balilla kun olemme, aikakäsitys ei ole ihan niin justiinsa, auton piti olla hakemassa meitä 6.30-7.00, mutta kello taisi olla yli kahdeksan kun minibussi lopulta meidät haki kyytiinsä.

IMG_8565

Bussimatka kesti reilun tunnin, ja satamassa meitä odotti muutama muukin matkaaja kohti Gilin saaria. Venematka kesti muistaakseni noin puolitoista tuntia, mutta odotteluineen ja matkoineen matkaan vierähti kyllä tovi, Gilille päästyämme kello oli noin klo 12.30-13. Aamulla oli selkeästi satanut, koska kadut olivat vetisiä, ja vettä tiputteli vielä jonkin verran. Trawanganilla ei ole tosiaan moottoriajoneuvoja, joten matka toiselle puolelle saarta (auringonlaskupuolelle) oli taitettava joko kävellen, pyörällä tai hevoskärryillä. Valitsimme hevoskärryt matkatavaroidemme vuoksi, ja olipahan taas kokemus matkata kolisevalla ja pomppivalla hevoskärryllä 😀

IMG_8583 IMG_8585

Yövyimme ensimmäisen yön upeassa Aston Beach Hotellissa, jossa yö maksoi noin 80 euroa, eli selkeästi enemmän kuin muut hotellit joissa olin tähän mennessä yöpynyt (25-35 €). Mutta nyt kun maksajia oli kaksi, ei tuo 80€ tuntunut ollenkaan pahalta. Hotelli sijaitsi rannalla, sekä siellä oli iso uima-allas, ja saimmepa vielä upgredauksen vähän kivempaan huoneeseen 🙂

IMG_8608

IMG_8609

Päivällä kävimme syömässä hotellimme ravintolassa odottaessamme huoneemme valmistumista, ja voi luoja, miten rauhoittavaa oli syödä ihan meren äärellä, kuunnella aaltojen kohinaa, ja nauttia siitä hiljaisuudesta. Ei mopojen pärinää, ei jatkuvaa tööttäystä, ei suuria ihmismassoja…. Paratiisi <3

IMG_8603
IMG_8606

Iltapäivällä Miguel auttoi minua muutaman treenivideon kuvaamisessa, ja pääsinpä pulikoimaan hevosenkin kanssa. Heppaparat joutuvat täällä kuumuudessa koville, kun joutuvat kärräämään meitä turisteja painavien rinkkojemme kanssa, ja erityisesti työhevoset, jotka joutuvat vetämään raskaita lasteja, milloin kyydissä on kiviä, metalliputkia, ruokaa, virvokkeita. Joten auringonlaskun aikaan tapahtuva iltapulikointi tekee varmasti hyvää:)

IMG_8624 IMG_8625 IMG_8645 IMG_8651 IMG_8652

Illalla taitoimme matkaa pyörillä saaren toiselle puolelle, ns. biletysalueelle, jossa pääkadun varrella on jos jonkilaista baaria, ravintolaa, turisti-infoa yms. Mutta sinne pääseminen ei ollutkaan ihan niin helppoa, sillä tietä ei oltu valaistu koko aikaa, ja välillä tuli siis täysin säkkipimeitä kohtia, ja minä erittäin huonon hämäränäköni kanssa olin melko pulassa 😀 Asiaa ei auttanut kadun vieressä säikäyttelevät lehmät, ja muutama sydäri tulikin matkalla koettua, hahaa! Mutta ehjänä päästiin perille, ja saimmepahan hyvät naurut matkan aikana 🙂 Illan aikana kävimme syömässä, ja jälkkäriksi piti ottaa banaaninutellalettu, naaaaam! :p

IMG_8671

Keskiviikkoaamuna pääsin nauttimaan aamupalasta josta olin unelmoinut koko loman ajan… Pöydät notkuivat hedelmiä, kananmuna-asemalla pääsin valitsemaan juuri haluamani munavaihtoehdon… Ja sittenhän se aamupala lähtikin vähän lapasesta 😀 Ruokien lisäksi piste iin päälle oli maisemat, sekä rauhoittavat aallot. Ah, aaltojen kohina, lämmittävä aurinko…. Sielu lepää, ja imen koko ajan tätä upeaa aurinkoenergiaa itseeni pimeän ja synkän talven jäljiltä (niisk, loma lähenee loppuaan ja kurkkua kuristaa kun ajattelen etten enää kohta täällä ole….)

IMG_8720 IMG_8701 IMG_8736

Päivä meni leppoisasti biitsillä, tosin uskalsin olla vain muutaman tunnin, koska ihoni ei ollut vielä tottunut aurinkoon, ja selkäni oli vielä arka Ubudin käristysreissusta. Kävimme myös pulikoimassa hotellin uima-altaassa, ennen kuin oli aika siityä seuraavaan hotelliin, takaisin saaren toiselle puolelle, mutta kuitenkin vähän rauhallisemmalle alueelle, josta oli noin 10-15 minuutin kävelymatka sykkivimpään ytimeen. Matka taittui taas hevoskärryillä, matkan varrella jouduttiin vähän tekemään korjausoperaatioita kun kärry meinasi hajota alta 😀

IMG_8744 IMG_8753 IMG_8767 IMG_8793

IMG_8804 IMG_8810

Seuraava kohteemme oli Gili Palms, joka oli hieman edullisempi ja vaatimattomampi hotelli Astoniin verrattuna, mutta todella idyllinen, ja henkilökunta aivan super ystävällistä. Paikkaa vetää Australialainen Jim, hyvin avulias herra myöskin.

Iltapäivällä kiertelimme paikkoja ja kävimme syömässä, vuokrasimme hotellista pyörät, ja haimme pullon skumppaa, ja suuntasimme saaren toiselle puolelle katsomaan auringonlaskua.  Ja siis….. VOI LUOJA MITEN KAUNISTA!!! Ehdottomasti kaunein auringonlasku ikinä, tuntui että sydän pakahtui sitä katsellessa. Auringon mentyä nukkumaan pimeys laski nopeasti, ja taivaalle ilmestyi tähtiloisto, jota katselimme ihastuneina, tähtiä oli satoja ja tuhansia, toinen toistaan kirkkaampia <3 Unohtumaton ilta kaiken kaikkiaan, vietimme myös Miguelin viimeistä iltaa Gilillä ja Indonesiassa ylipäätään. Joimme viiniä ja istuimme iltaa, paransimme maailmaa, ja tietystii nautittiin Gilin lämmöstä ja tunnelmasta. Viidessäkin päivässä ehtii kummasti kiintyä toiseen, varsinkin kun yhdessäolo oli niin mutkatonta ja helppoa. Torstaina oli sitten jäähyväisten aika, ja kyllähän siinä tuli iso suru puseroon, kun heilutin viimeiset moikat horisonttiin katoavalle Senor Miguelille 🙁

IMG_8818

IMG_8821 IMG_8829 IMG_8832 IMG_8840 IMG_8845IMG_8850 IMG_8864 IMG_8876

Torstaista eteenpäin jatkoin lomaani sitten yksin täällä Gili Trawanganilla, ja päiviin on mahtunut paljon kauniita asioita, unohtumattomia hetkiä merenpinnan alapuolella, sekä myös uusia tuttavuuksia…. Näistä seuraavissa postauksissa lisää. Nyt lähden itse viettämään viimeistä iltaani täällä, kun huomenna on minun vuoroni hypätä veneeseen ja suunnata nokka kohti Balia.

Leppoisaa sunnuntaina teille sinne Suomeen, kuulemma lähettämäni aurinko on vihdoin saapunut perille sinnekin 😉

Nana