Onnellisuuden rasvaprosentti

Moni nainen treenaa muokatakseen kehoaan, täydentääkseen ja parantaakseen joitain tiettyjä osa-alueita, joskus (hyvin usein) myös rankaistaakseen itseään tai yksinkertaisesti suorittaakseen taas jotain kovemmin ja paremmin onnellisuuden rasvaprosentti kiikarissa. Vaikka stressitasot olisivat taivaissa, takana huonosti nukuttu yö, ohjelmoitu treeni on tehtävä, tai muuten olo on kuin luuserilla.

No pain no gain on yksi käytetyimmistä sloganeista treenirintamalla. Mielestäni tässä on oikeastaan kaikki pielessä. Kyllä, olen käyttänyt tätä itsekin 3-4 vuotta sitten – silloin kun viikkokalenterissa oli 10-12 treeniä, laskin kaiken mitä suuhuni laitoin ja repsahduksista seurasi armoton morkkis ja hikitreeni rankaisuna.

Pain, mutta no gain omassa tapauksessa. Melkein poltin itseni loppuun, sekoitin hormonitoimintani ja aiheutin itselleni kilpirauhasen vajaatoiminnan. Lisää voit lukea täältä.

Onnellisuuden rasvaprosentti on mahdollisimman matala?

Tällä matkalla etsiessä täydellistä kehonkoostumusta, alhaista rasvaprosenttia ja sixpackin tuomaa onnea pettymys olikin melkoinen, kun onnea ja autuutta ei tullutkaan vaikka vatsapalikat näkyivät. Elämä, se mikä täällä pallon päällä tallustellessa pitäisi kuitenkin olla avainasemassa, ei tuntunutkaan oikealta elämältä. Sillä jos tämän rasvattoman kropan olisi halunnut säilyttää, olisi suuri osa elämisen nautinnoista pitänyt unohtaa – tyttöjen viini-illat, ravintolaillat, mummun pullat ja leffaherkut. Elämän pienet ja suuret ilot.

Tietysti elämästä voi nauttia myös absolutistina ja karkkia ei tarvitse syödä, mutta jos pitkällä tähtäimellä ruokaan ja ravintoon ei voi suhtautua rennosti stressaamatta syödyistä kaloreista, katoaa helposti myös elämisen ilo ja rentous. Kovaa treenaamisen ja grammatarkan ruokavalion tuoma stressi heikentää myös henkistä hyvinvointia. Tekemisen ilo alkaa loistaa poissaolollaan.

Onnellisuuden ja hyvinvoinnin rasvaprosentti

Suorituskeskeisen ja tasapainoisen treenaamisen ja elämisen rajaveto

Kuka on vetämään tuon rajan överiksi menevän, suorituskeskeisen ja tasapainoisen elämäntavan välille? Sinä itse. Joillekin sopii enemmän, joillekin vähemmän. Niin kauan kun voit hyvin, kehosi on terve ja iloitset liikkumisesta, kaikki on hyvin. Mutta siinä vaiheessa kun elämänilo on kadonnut, raahaudut treeneihin parhaimmillaan (pahimmillaan) 2 kertaa päivässä, kroppaan kolottaa ja kärsit kiputiloista tai palautumisongelmista, on hyvä hengähtää ja miettiä asiaa uudelta kantilta.

Onnellisuuden ja hyvinvoinnin rasvaprosentti

Less is more

Se mitä olen itse oppinut näiden vuosien varrella kantapään kautta, on se, että tasapaino kaiken elämisen välillä on avainasemassa. Liikunnan ja levon balanssi, terveellisen ruoan ja herkkujen tasapaino. Kun elämässä on hektistä perhe-elämässä tai työrintamalla, on aika keventää ja kuunnella kroppaa. Kaikkea ei pidä suorittaa.

Kun elämään löytyy tasapaino, oli se sitten liikkumisen tai ravinnon suhteen, sosiaalisten suhteiden tai työasioiden sekamelskassa, elämä helpottaa. Suorittaminen loppuu tai ainakin vähenee, ja elämästä nauttiminen muuttuu helpommaksi. Oppii arvostamaan oikeasti tärkeitä asioita elämässä, kuten toimintakykyä ja terveyttä. Jenkkakahvojen koko ei määrää elämänlaatua (ellei niiden koko haittaa normaalia liikkumista, olemista ja tekemistä, tai viittaa muuten terveysriskeihin).

Armollisuus itseään kohtaan – katoava luonnonvara

Kuinka monesti olet itse rättiväsyneenä raahautunut salille työpäivän jälkeen, repinyt itsestä irti kaiken mitä saat, ja muutaman päivän kuluttua sairastunut flunssaan? Jep, kyllä se keho kertoo, ja ottaa pakkolevon keinolla millä hyvänsä.

Olisitko voinut olla sen sijaan itsellesi armollisempi, antanut itsellesi vapautuksen hikirääkistä, ja sen sijaan käydä kävelyllä ja venytellä, huoltaa kehoa? Nukkua hyvät yöunet ja seuraavana päivänä tuntea itsesi energisemmäksi.

Onnellisuuden ja hyvinvoinnin rasvaprosentti

Ihan jokaisen meistä tulisi oppia hieman armollisemmaksi itseämme kohtaan, ja lopettaa se täydellisyyden vaatiminen itseltä. Tee asiat niin hyvin kuin kykenet, se riittää. Panosta hyvinvointiin, mutta terveellisyyden rajoissa. Vaali terveyttä, mutta pilke silmäkulmassa. Rakasta itseäsi sellaisena kuin olet, mutta rakasta itseäsi tarpeeksi huolehtiaksesi myös hyvinvoinnistasi.

Nana-Heikkila

 

 
Lue myös: Suoritatko hyvinvointia?

Onnellisuuden ja hyvinvoinnin rasvaprosentti

Tallenna

Tallenna

Tallenna