Ruokataistelu jatkuu villinä, ja tuntuu että hyvinvointialan sota on käynnistetty. Leirit ovat jaettu lähinnä Kokon ja Fogelholmin kannattajiin, ja nyt ammutaan kovilla. Mistä oikein on kyse?

Tomi Kokko on noussut barrikadeille yleisiä ravitsemussuosituksia vastaan, ja pohjaa kantansa niin omaan kuin tuhansien valmennettaviensa kokemuksiin rasva- ja proteiinipainotteisen ruokavalion toimivuudesta. Hänen mielestään yleisissä ravitsemussuosituksissa on paljon parantamisen varaa, ja halusi näyttää omalla ”ihmiskokeellaan” miten huonosti ihminen jaksaa jos virallisia suosituksia noudattaa.

IMG_9549

Kävin eilen katsomassa dokkarin ensi-iltanäytöksessä, ja lupasin kirjoitella teille omasta näkemyksestäni, tai ylipäätään mitä dokumentissa selvisi. Noh, Kokkohan siis muutti äkillisesti omaa rasva- ja proteiinipainotteista ruokavaliotaan runsashiilihydraattiseksi 30 päivän ajaksi, josta seurasi mm. seuraavia asioita:

  1. Paino nousi 6 kg
  2. Rasvaprosentti nousi noin 3 prosenttiyksikköä (en muista ihan tarkkaa lukua, vajaasta 8 prosentista reiluun kymmeneen)
  3. Omega3 arvot huononivat
  4. Kalsiumtaso tippui hieman, tai pysyi samana, runsaasta maidon juonnista huolimatta
  5. Kolesteroliarvot paranivat
  6. Maximaalinen hapenottokyky parani, mutta suhteutettuna nousseeseen painoon, tulos oli alhaisempi ihmiskokeen jälkeen
  7. D-vitamiinin taso laski
  8. Leposyke nousi huomattavasti

Kokko valitteli runsaasti väsymystään, paskaa oloa, vetämättömyyttä, ja voi muutenkin huonosti koko 30 päivän ihmiskokeen ajan. Dokumenttiin oli otettu mukaan hänen kantaan puoltavia ammattilaisia, kuten lääkäri Olli Sovijärvi, ravintoguru Olli Posti sekä Jaakko Halmetoja, ja vastakkaista näkemystä oli kommentoimassa tuttu Mikael Fogelholm. Fogelholm esitti kuitenkin kantansa hyvinkin asiallisesti dokumentissa, ja sanoikin, että viljojen määrää voitaisiin hyvin vähentää, kananmunien määrää voisi hyvin nostaa sieltä suositusten mukaisesta kolmesta esimerkiksi seitsemään viikossa, tai jopa viiteen päivässä jos se ei aiheuta kolesterolitasojen nousua. Ainoa asia josta Fogelholm oli hyvin ehdoton, oli voin käyttö, ja perusti kantansa siihen, ettei voin terveellisyyteen ole mitään todistettuja terveydellisiä hyötyjä.

dinner food pienetshutterstock_42388171

Vastakkainasettelussa on siis satojen tuhansien ihmisten tieteellisesti todistetut tulokset, sekä tuhansien ihmisten käytännön kokemukset. Tieteeseen perustavat ihmiset repivät pelihousunsa näistä ”mutu”ihmisistä ja maallikoiden kokemuksista, kun taas nämä hyvinvointialan ammattilaiset, jotka ovat omin silmin todistaneet tuhansien asiakkaiden voinnin ja terveyden kohentumisen hermostuvat tieteeseen perustavien ammattilaisten järkkymättömyydestä.

IMG_9554

No mitä mieltä itse olen dokumentista, tai mitä ajatuksia tämä minussa herätti? Kokko on  tehnyt paljon hyvää duunia dokumentin eteen, ja nosti esiin muutamia hyvinkin tärkeitä pointteja, mutta itseäni ehkä jopa hieman ärsytti tietynlainen sensaatiohakuisuus. Muutoksien tavoitteleminen vaatii rohkeita tekoja, ja rohkea Kokko onkin, ja joutuu varmasti aikamoiseen myrskyn silmään tällä tempauksellaan. Mutta sitä hän varmasti myös halusi, mitä enemmän kohua, sen parempi. Markkinoinnissa kaikki on sallittua, ja paha kohukin on hyvästä, ja bisnes on bisnestä. On hienoa, että Kokko uskaltaa ottaa härkää sarvista, ja että aihe herättää keskustelua, ja varmasti moni katsoo omia ruokailutottumuksiaan nyt hieman eri kantilta, ja uskaltaa kyseenalaistaa asioita. Ottamatta sen kummemmin kantaa itse ravintoasioihin, itseäni jäi kuitenkin askarruttamaan muun muassa seuraavat asiat:

  1. Miksei dokumentissa tuotu selkeästi ilmi sitä, että jos henkilö joka on elänyt vähähiilihydraattisella ruokavaliolla pitkään, ja yhtäkkiä alkaa lappaamaan hiilihydraatteja kaksin käsin, pakostakin kerää itseensä nesteitä pesusienen tavoin? Painonnousu ei varmasti olisi jatkunut samalla kaavalla, jos koetta oltaisiin jatkettu pidempään, ja kroppa olisi ehtinyt tottua muutoksiin.
  2. Miksei dokumentin rinnalle otettu ihmiskoetta, jossa oltaisiin seurattu henkilöä, joka on tottunut syömään pullaa ja sokeria päivät pitkät? Luultavimmin hänen terveysarvonsa olisivat nousseet huomattavasti ravintosuosituksia noudattamalla. Olisi ollut tietysti myös mielenkiintoista seurata sellaisen henkilön tuloksia, joka olisi vaihtanut lautasmallin Kokon ruokavalioon.
  3. Jatkuvasti nostettiin se fakta esille, että kakkostyypin diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit ovat nousussa koko ajan, mutta sehän ei suoranaisesti liity ravitsemussuosituksiin, sillä suomalaiset eivät valitettavasti syö edes näiden suositusten mukaisesti. Nykyään muun muassa sokerin vaarallisuus ja yhdistävät tekijät näiden sairauksien kanssa on nostettu näkyvästi esiin, ja myös viralliset ravitsemussuositukset ohjeistavat välttämään sokerin käyttöä.

Mutta kaiken kaikkiaan dokumetti oli mielenkiintoinen, ja kyllä katsomisen arvoinen, oli sitten mitä tahansa mieltä asiasta. Fogelholmkin esitti kantansa asiallisesti, eikä sortunut samanlaiseen hermojen menetykseen kuin esimerkiksi Radio Aallon haastattelussa. Mutta silti jollain tapaa kaikki tämä ravintohössötys kummaksuttaa, ja vastakkainasettelu ärsyttää. Välillä tuntuu, että pikemminkin egot tappelee keskenään, eivätkä itse hyvinvointifaktat. Kuitenkin jos mietitään näiden herrojen ravintonäkemyksiä, kun niitä tarpeeksi laajentaa suuntaansa, päästäisiin aika hyvään kompromissiin, ja jokainen voisi itse valita kumpaa ääripäätä lähempänä oman ruokailunsa toteuttaa. Jos ruokailutottumukset pysyisi edes tämän viivan jollain kohdalla, kohenisi varmasti suomalaisten terveys ja hyvinvointi, koska harvoin ihminen lautasmallia noudattamalla lihoo, vaan se ylipaino ja muut terveysvaivat tulevat jonkun muun, kuten sokerin tai vaikkapa alkoholin kautta. Mutta tämäkin on tällaisen maallikon näkemys asiasta, enkä sitä absoluuttisena totuutena esitä 😉

Itse jatkan tyytyväisenä maidottomalla ruokavaliollani, suosin luonnollisesti gluteenittomia hiilihydraatteja kuten bataattia ja riisiä, mutta en aiheuta itselleni harmaita hiuksia jos vehnäpullaan silloin tällöin sorrun. Suuren osan päivän energioista otan varmasti myös jatkossa hyvistä rasvoista, ja tutkailen mikä tuntuu omassa kropassa hyvältä.

UGH, olen puhunut 😉 Mitä ajatuksia ihmiskoe teissä herättää, ja aiotteko katsoa kyseisen dokkarin, kun se julkaistaan?

Nana