Monthly Archives

lokakuu 2014

0

Päiväni huippumallina

Hyvinvointi, Kauneus, Lifestyle, Yleinen

Tai siltä se ainakin tuntui 😉 Parisen viikkoa sitten olin kuvauttamassa itseni Clamos mallitoimistossa (www.clamos.com), ja sain keikistellä huippumallina.

He huolehtivat meikkauksesta ja hiusten laitosta, sekä tietysti ammattitason kuvien ottamisesta, minun vastuulle jäi valita kolme eri asukokonaisuutta omasta vaatekaapista, ja tietysti yrittää näyttää mahdollisimman hyvältä ja luontevalta kuvissa 🙂

0

Leuanvedon opetusvideo

leuanveto, NanaFit, Treeni, Yleinen

Toteutimme Kauneus & Terveys -lehden lukijoille elokuussa leuanvetohaasteen, ja lehdessä 11/14 opastin kohta kohdalta kuinka leuanvetoa kannattaa harjoitella. Teimme lisäksi muutama viikko sitten leuanvetoharjoittelusta myös opetusvideon, joka on tänään julkaistu Kauneus & Terveys -lehden sivuilla, linkin löydätte alta 🙂

Näin opit vetämään leukoja from Kauneus & Terveys on Vimeo.

Yhteistyössä Kauneus & Terveys

Video kuvattiin Kaivopuistossa, koska halusimme näyttää, että leukoja pystyy harjoittelemaan helposti lenkkipolunkin varrella, sillä monien ulkoilureittien varrelta tankoja nykyään löytyy. Kuvauspäiväksi sattui sateinen ja sumuinen perjantai-iltapäivä, mutta emme antaneet sen häiritä 🙂 Sen verran kohinaa taustalla kuitenkin oli, että video piti käydä jälkikäteen äänittämässä. Tämä oli itselle ihan uusi kokemus, ja oli kiva päästä osaksi tällaista projektia.

Tosiaan leuanvedossa ei ole kyse pelkästään voimasta, tai lihasten koosta, vaan leuanveto vaatii voimantuottokykyä ja hermotusta, jotta lihakset saadaan aktivoitumaan liikkeeseen oikein, ja saadaan tuotettua niin paljon voimaa, että saamme itsemme ylös tangolle. Joten hauberin tai selkälihasten koko ei ole leuavedossa se pääpointti 😉 Toki sitten useamman leuan vetämiseen tarvitaan jo voimaa. Säännöllisesti harjoittelemalla melkein jokaisella on mahdollisuus oppia vetämään leukoja.

Leuanveto on kuningasliike

Leuanveto on kuningasliike

Uudesta Kauneus & Terveys lehdestä löytyy taas vaikka kuinka paljon kaikkea mielekästä luettavaa. Uusitusta lehdestä on tullut yksi lemppareistani, sillä lehdessä on ihan uudenlaista rohkeutta, ja todella ajankohtaisia artikkeleita. Muistaakseni syyskuun numerossa oli herättävä artikkeli kiireestä, josta mainitsinkin jossain postauksessani, ja muutenkin jokaisesta lehdestä olen löytänyt mielenkiintoista luettavaa.

Nyt on muuten teilläkin mahdollisuus tutustua uudistuneeseen Kauneus & Terveyslehteen edullisesti, nimittäin nyt lehteä pystyy tilaamaan tutustumistarjouksena 5 numeroa kestotilauksena hintaan 19,90 € ja kaupan päälle saa myös Lumene-tuotelahjan. Tilauksiin pääsee tästä linkistä: https://lehtitilaukset.a-lehdet.fi/kampanja/2333/b?mav=D0000057

Itsellä leuanvetoharjoittelu on vähän jäänyt käsilläseisontaharjoitteiden vuoksi, ja sen kyllä huomaankin omissa leuanvetotuloksissa. Pitääpä varmaan itsekin ryhdistäytyä ja alkaa taas treenailemaan leukojen vetoa, koska se nyt vaan on liikkeenä ihan kuningas monestakin syystä.  Liike on erittäin kokonaisvaltainen ja kuormittaa montaa lihasryhmää, ja jo pelkkä roikkuminen tekee hyvää myös selälle, mm. vähentäen painetta välilevyissä.

unnamed-11

Oletko sinä kokeillut vetää leukoja, vai saatko tehtyä niitä kenties jo useamman? Mieluusti kuulisin teidän tarinoita, miten olette harjoitelleet ja kuinka kauan meni, että se ensimmäinen leuka nousi?

<3 Nana  <3

 

0

Ihana gluteeniton siemenleipä ja tyttöjen brunssi

Hyvinvointi, Kaunes, laihdutus, NanaFit, Reseptit, Ruokavalio, Yleinen

Viime perjantai käynnistyi mahtavalla tavalla, kun pidimme vanhan kisatiimimme kanssa aamupalabrunssin Espoossa. Brunssi toteutettiin nyyttäri-idealla, jokainen sai tuoda jotakin. Ja oih mitä ihania herkkuja saimmekaan syödä, samalla kun pääsimme höpöttelemään kuulumisia, vaihtamaan mielipiteitä valmennuksesta (3 meistä toimii PT:nä), ravitsemuksesta ja elämästä ylipäätään.

kuva 5

Itse tein brunssille gluteenitonta ja maidotonta bataattiavocadosuklaakakkuani (resepti modifioitu), sekä pyöräytin meille myös pehmeät ja ravitsevat smoothiet mansikoista, avocadosta, banaanista, omenasta, vaniljasta ja appelsiinista. Näiden lisäksi meillä oli tarjolla makoisia kauramuffineita, joissa oli täytteenä kaikenlaista terveellistä ja ravinteikasta, valitettavasti en kyllä muista nyt yhtäkään ainesosaa 😀 Sitten oli leikkeleitä, karjalanpiirakoita ja kananmunia.

kuva 2

Kauramuffinsit

kuva 4

Oma lautanen, tosin leipää piti santsata ja kakkupalakin puuttuu tästä ;p

kuva 3

Koko komeuden kruunasi ihan mielettömän hyvä gluteeniton siemenleipä, jonka resepti on alunperin By My New Roots -blogista, mutta jonka on jälkikäteen suomentanut ja julkaissut VIrpi Mikkonen Kiitos Hyvää -blogista.

Elämän mullistava leipä (By My New Roots), Kiitos Hyvää -blogista kopioitu:

kuva 3

Gluteeniton siemenleipä

2, 5 dl auringonkukansiemeniä
1 dl pellavansiemeniä
1 dl hasselpähkinöitä tai manteleita (tai puolet ja puolet)
3, 5 dl kaurahiutaleita (mikäli haluat varmasti gluteenittoman tuotteen, varmista, että kaurahiutalepaketista löytyy ”gluteeniton”-merkintä)
2 rkl chia-siemeniä
3 rkl psylliumkuitujauhetta
1 tl merisuolaa
1 rkl hunajaa
3 rkl kirnuvoita tai kookosöljyä
3,5 dl vettä

Sekoita kaikki kuivat ainekset keskenään. Sulata voi (tai kookosöljy) ja hunaja vesihauteessa juoksevaksi. Annostele vesi kulhoon ja kaada sekaan sula hunaja-voiseos. Kaada nesteet kuivien ainesten sekaan ja sekoittele, kunnes seos alkaa jähmettyä. Taikinasta tulee paksua, mutta mikäli se on liian jähmeää sekoitettavaksi, lisää ruokalusikalla lisää vettä ja sekoita. Kaada seos esimerkiksi pitkulaiseen silikoniseen vuokaan ja tasoittele lusikalla. Jätä taikina tekeytymään kahdeksi tunniksi tai esimerkiksi yön yli jääkaapiin. Tällöin leipä on turvonnut tarpeeksi, jolloin se säilyttää muotonsa.

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Laita vuoka uunin keskiosaan ritilän päälle ja paista noin 20 minuuttia. Kaada leipä vuoasta ritilän päälle ja paista vielä 30-40 minuuttia. Leipä on valmista kun se kuulostaa ontolta koputeltaessa. Anna leivän jäähtyä hyvin ennen kuin viipaloit sitä. Leipä säilyy tiiviisti suljettuna noin viisi päivää.

Huomio! Oma vuokani on kooltaan 26 x 10 cm, ja siihen meni tupla-annos aineksia. Paistoaika oli myös pidempi, ensimmäinen osa paistoajasta oli noin 30 minuuttia ja toinen noin 45 minuuttia. Niin, ja mitä tulee tuohon ohjeessa olevaan neuvoon, että leivän tulisi antaa jäähtyä kokonaan ennen leikkaamista, no, en totellut, vaan leikkasin leivän sen ollessa vielä hieman lämpöinen. Mitään vahinkoa ei tapahtunut, leipä leikkautui normaalisti – ja oli taivaallista.

Itse yritän ehtiä taikomaan tällaisen herkkuleivän viikonlopuksi, kenties tästä tulee omakin viikonloppuperinne? Viikonloppuisin kun on ihana viettää hiljaista aamua, nauttia kaikessa rauhassa aamupala, juoda kuppi teetä, lukea lehtiä…. Tosin liian harvoin tällaisia enää tulee pidettyä, kun on mukamas niin kova kiire aina joka paikkaan, pöh! Mutta tavoitteenani on pitää ”slow morning” vähintään kerran kaksi kuussa tulevaisuudessa, hiljentyä ja rauhoittua hetkeksi ruokapöydän ääreen.

Onko teillä tapana järjestää brunsseja ystävien kesken, tai kenties perheen tai puolison kesken? Mikä brunsseissa on teidän mielestä kaikkein parasta, onko se ystävät tai seura, ruoka vai ihan vaan se hiljaisuus tai kiireetön hetki?

Viikonloppua jo odotellen,

Nana

 

0

Ruokapäiväkirja siltä ajalta, kun kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä

Hyvinvointi, Kehonhuolto, laihdutus, NanaFit, Reseptit, ruokapäiväkirja, Ruokavalio, Treeni, Yleinen

No niin, nyt päästään näihin ruokapäiväkirjoihin, joista näkee, että aikaisemmin niin säännöllisesti syönyt henkilö on ehkä vähän väsynyt kiireen, stressin ja huonosti nukuttujen öiden takia. Joillekin tämä on varmasti sitä arkipäivää, mutta minulle ei, ja kaiken sen huomaa kyllä omassa vireystasossa ja energian määrässä, sekä myös kropan tilassa ja palautumisongelmina. En ole päässyt treenaamaan kunnolla muutamaan viikkoon, koska kroppa ei palaudu. Olen käynyt muutaman kerran käsilläseisontatreeneissä, mutta niistäkin kroppa menee jumiin eikä palaudu niin kuin pitää. Pitkät kävelylenkit ovatkin olleet nyt suuremmassa roolissa, silloin kun kropan lämmöt ovat olleet normaalit.

Mutta nyt ollaan tämän kyseisen päiväkirjan kanssa siinä vaiheessa, kun nämä ongelmat alkoivat. Unta tuli muutamia tunteja per yö, koska aivot meni sellaista vauhtia, ettei unen päästä vaan saanut kiinni. Aamulla väsymys oli kova, stressikertoimet nousi kun lähtö vanhasta työpaikasta läheni, ja uusi elämä yrittäjänä läheni, ja kaiken lisäksi kalenteri oli tukossa. Ei näin 😀 Eli siis, älkää seuratko esimerkkiäni tässä 😉

Maanantai 6.10.2014

Aamupalaksi 2 gluteenitonta leipää kalkkunalla ja rosvopaistilla, lounaaksi linssimuhennosta ja gluteeniton leipä suolalihalla. Välipala jäi välistä. Illallisella (ravintolassa) jänistä alkupalaksi ja pääruoaksi majavapataa ja perunamuusia. Ei iltapalaa.

kuva 3

Tiistai 7.10.2014

Aamupalaksi kaurapuuroa ja pähkinöitä, lounaaksi valmistiskistä lihamakaronilaatikkoa, illalliseksi gluteeniton parsapekonipastaa (filee, rasva 9%).

kuva 2

Keskiviikko 8.10.2014, viimeinen työpäivä

Aamupalaksi gluteeniton leipä kylmäsavupaistilla, paistetut munat. Lounaaksi gluteeniton parsapekonipasta ja kurkkua. Välipalaksi läksiäisissä viinirypäleet, suklaata, vaahtokarkki ja lakua. Illalla syömässä Patronassa, alkuun muutama maissilastu ja minitortillat, pääruoaksi possutäytteisiä tortilloja (1/2 annoksesta).

kuva 1

Torstai 9.10.2014, ensimmäinen päivä yrittäjänä 🙂

Aamupalaveri klo 9-11.30, aamupalaksi marjasmoothie. Työhaastattelu klo 12-13. Välipala Jungle Juice Bar Killer Bee smoothie (pieni) heralla. Kotitoimisto 15-17 (treeniohjelmien + ruokavalioiden suunnittelu) ja välipala protskupatukka + pähkinät. Lounas/illallinen Via pasta bolognese ilman juustoa.  Lämpö nousi 37,4 -> pienet päikkärit. Kotitoimisto 18.30-23.30. Iltapalaksi 2 gluteenitonta leipää kylmäsavupaistilla.

kuva 4

Perjantai 10.10.2014

Kotitoimisto 7.30-9, aamupala banaani ja pähkinät, asiakastapaaminen klo 10-11.30, sponssivaatteiden haku D-Collection 12-13, kotona lounas Saarioisten jauhelihakeitto + 2 gluteenitonta sämpylää kylmäsavupaistilla. Ulkokuvaukset 14.30-17. Kotiin ja vaatteiden vaihto. Yhteistyöpalaveri ja edustus klo 18-22, jossa raakakakkua ja muutama lanttu tms. lastu, illallinen 22.45 salaattia, bataattiranskalaisia ja 1/3 kuvan lehtipihvistä (ei mennyt alas). Palaveritiivistelmän tekoa 23.15-00.30.

kuva 3

Lauantai 11.10.2014

Aamupala paistetu munat, mandariini + gluteeniton sämpylä paistilla klo 8.45. Ohjaus 10.25-12.30. Kotona vaatteiden vaihto, välipala gluteeniton sämpylä paistilla. Häihin klo 15 ->. Autossa pähkinöitä. Illalliseksi lohta, sorsaa, villisikaa ja salaattia, pala leipää. Jälkkäriksi gluteenitonta suklaakakkua ja kakkua. Yöllä ei tullut unta, töitä ja blogia 1.30-4.30.

kuva 2

Sunnuntai 12.10.2014

Lounaaksi häränhäntäkeitto, kotitoimisto 13-16, ohjaus 17-20, illallinen pakasteranskalaisia, perjantain pihvin jämät (pilkottu kasa), salaattia, ”iltapalaksi” irtokarkkeja noin 200g.

kuva 1

Että näin :O Kuvista näkee selvästi, että liian pienillä ruokamäärillä mennään, varsinkin kun kulutus on suurta stressin ja univajeen takia. Mutta joskus tällaisia viikkoja tulee, sitä pitää vaan yrittää tsempata parhaansa mukaan, eikä ruokailusta kannata ainakaan ottaa lisästressiä.

Onneksi ruokailut alkaa koko ajan normalisoitumaan, uni maistuu taas, ja voisinkin nukkua joka aamu vaikka kuinka pitkään! Rytmin on kuitenkin säilyttävä, ja tottakai aamulla pitää nousta tekemään töitä, vaikka olenkin omien aikataulujeni herra. Mutta aamuina jolloin ei ole sovittu tapaamisia, nautin hetken pidempään peiton alla, on paljon kivempaa herätä silloin, kun ulkonakaan ei ole enää pimeää 😉

xo,

Nana

0

Epävarmasta tytöstä omia unelmiaan tavoittelevaksi itsevarmaksi naiseksi

bikini fitness, Hyvinvointi, Kaunes, NanaFit, Ruokavalio, Treeni, Yleinen

Muutama lukija on kysellyt matkastani tähän pisteeseen, kuka olen ja miksi olen tässä, joten päätin nyt taas avata itseäni ja tarinaani teille uudemmille lukijoille 🙂 Olen aloittanut bloggaamisen elokuussa 2012 Blogspotissa, ja kesällä 2013 siirryin ensimmäisten bloggaajien joukossa tänne FitFashioniin. Olen muutaman kerran aikaisemmin tehnyt postauksen itsestäni, kuka olen jne. Keväällä 2013 olen kirjoittanut henkilökohtaisemman postauksen itsestäni (”Matka minuksi”), siinä avaan itseäni ja tarinaani tarkemmin. Tuosta tekstistä on kuitenkin aikaa jo 1,5 vuotta, paljon on tapahtunut, joten on varmasti aika raottaa itseäni uudemman kerran 🙂 Etukäteen jo varoitus, että tekstistä tulee pitkä, ja kuvia on paljon 😉 Keskityn enemmänkin henkiseen puoleen, mutta lukijoiden pyynnöstä laitan mukaan myös muutamat kuvat fyysisestä kehityksestäni.

kuva 1

If your dreams don’t scare you, they are not big enough, kuva Clamos, kuvaaja Anniina Salminen-Carrera

Matka tähän pisteeseen on ollut hyvin tapahtumarikas, täynnä ylä- ja alamäkiä, onnistumisia ja epäonnistumisia. Mutta suurin muutos elämässä, tai oikeastaan minussa, on tapahtunut viimeisen kahden kolmen vuoden aikana. Joidenkin on ehkä vaikea uskoa, mutta vielä 3-4 vuotta sitten olin hyvinkin epävarma itsestäni, peilasin omaa arvoa muista, ja mietin aivan liikaa mitä muut minusta ajattelevat. Annoin ulkopuolisten vaikuttaa itseeni, minäkuvaani ja toimintaani. Olin sisäisesti rikki. Itsetuntoni oli matalalla, epäonnistuneet miesvalinnat suurelta osin vaikuttivat tähän. Annoin helposti ihmisten kohdella minua kuin kynnysmattoa. Olin takertuvainen ja äärimmäisen mustasukkainen, ihan vain sen takia, että olin niin pirun epävarma itsestäni. Se oikeasti pitää paikkaansa, kun sanotaan, että jos et itse rakasta itseäsi, et voi odottaa muidenkaan tekevän niin. Sama pätee kunnioitukseen.

En lähde kuitenkaan avaamaan vanhoja ihmissuhdeasioita sen enempää, vaan haluan painottaa tekstissäni niitä seikkoja, joiden avulla olen päässyt tähän pisteeseen. Haluan kertoa siitä henkisestä matkasta itseeni, joka on mahdollistanut tämän muutoksen. Sen, mikä on saanut itseni tajuamaan, että hei, mä olenkin aika ok 😉

kuva 2

syksy 2014, kuva Clamos, kuvaaja Anniina Salminen-Carrera

Kolmisen vuotta sitten olin elämässäni sellaisessa tilanteessa, että halusin siihen jotain muutoksia. Olin parisuhteessa, mutta havahduin siihen, että toinen osapuoli tarvitsikin ehkä vähän tilaa minusta ja meistä, tai oli epävarma siitä, että pärjäänkö omilla jaloillani, olenko tarpeeksi itsenäinen siihen. Se herätti ja pisti ajattelemaan ja ymmärsin, että olin koko ajan elänyt toisten ehdoilla, eikä minulla ollut oikeastaan harmainta aavistustakaan siitä kuka olen ja mitä MINÄ oikeasti haluan. Se oli sellainen ”breaking point”, josta matka itseeni alkoi. Suoritin työn ohella markkinointiviestinnän ammattitutkinnon, josta sain uutta intoa työhöni, ja ennen kaikkea sain sitä kautta myös lisää itseluottamusta ammatillisesti, ja onnistuneet työprojektit toivat lisää varmuutta kaikkeen toimintaani. Samalla aloin taas urheilemaan, kahlasin eri liikuntablogeja läpi, ahmin kirjallisuutta liikunnasta ja hyvinvoinnista, joista sain lisää motivaatiota myös omiin treeneihin.  Toisin sanoen, minua puri oikein iso ja lihava liikuntakärpänen 😉 Lopetin tupakanpolton, korkki meni melkein kokonaan kiinni, ja muutenkin aloin kiinnittämään huomiota enemmän ruokailuun ja hyvinvoinnin eri osa-alueisiin.

225224_21311001838_398_n

Pori Jazzeilla viihteilemässä, taisi olla vuosi 2008

Kuvakooste 1 vuosi 2 copy

Muutokset kropassani 2011 -> 2012

Mökkilukemista alkuinnostuksen aikaan

Mökkilukemista alkuinnostuksen aikaan

2 vuotta sitten tutustuin ihaniin uusiin ihmisiin, jotka tukivat hyvinvointitavoitteitani, ja joiden kanssa koin myös ensimmäiset fitness-kisani kesällä 2013 Roomassa. 2 vuotta sitten aloin kirjoittamaan myös tätä blogia, joka toimi minulle aluksi ikään kuin päiväkirjana, jossa halusin kuitenkin jakaa muillekin tuntemuksiani, ja minun vinkkejä liikuntaan ja hyvinvointiin. Oli ihana huomata, miten onnistuinkin motivoimaan ja tsemppaamaan lukijoita omalla esimerkilläni, se oli ihan huikeeta! Ja sitä se on vieläkin. Ei ole mitään parempaa, kuin saada lukijalta tai asiakkaalta viestiä, että minä olen toiminnallani tai sanoillani onnistunut piristämään/tsemppaamaan/tukemaan/auttamaan jollain tapaa <3

Samaan aikaan, loppuvuodesta 2012 menin Trainer Labin Basic kurssille, joka oli kahden viikonlopun mittainen kurssi liikunnasta ja hyvinvoinnista. Muistan vielä kirkkaasti, kuinka jännittynyt kurssilla olin, mutta kuitenkin niin innoissani, etten penkilläni meinannut pysyä 😀 Ja siitä se kaikki sitten lähti. Keväällä 2013 suoritin töiden ohella Trainer Labin Gym Trainer -lisenssin, valmistauduin ensimmäisiin Bikini Fitness kisoihin ja aloin valmentamaan asiakkaita. Kaiken tämän keskellä tein paljon tutkimustyötä itseni kanssa, kuulostelin miltä mikäkin tuntui, mitä ITSE olen näistä asioista mieltä, ja minkä takia teen mitä teen. Tällä matkalla olin kuitenkin ajautunut kauemmas ja kauemmas parisuhteeni toisesta osapuolesta, ja keväällä 2013 suhteemme loppui. Vuoden aikana tuli siis selväksi, että pystyn seisomaan omilla jaloillani, enkä olekaan toisesta riippuvainen. Olin löytänyt itseni, mutta samalla kasvanut erilleen suhteen toisesta osapuolesta.

pickyourselfup

Olen siis konkreettisesti oppinut elämässä sen, että ihmisellä pitää olla oma tila, omat juttunsa, ja niille pitää antaa aikaa. Omien jalkojen tulee kantaa, jotta muut asiat luonnistuvat. Rikkinäisestä ihmisestä ei saa ehjää keinotekoisesti tekemällä, kukaan toinen ei voi toista korjata. Se kaikki pitää lähteä itsestä. Eheää parisuhdetta on vaikeaa rakentaa rikkinäiselle alustalle. Jokaisessa meissä on varmasti särönsä ja lommonsa, se on selvää, mutta tarkoitan tällä rikkinäisyydellä sellaisia käsittelemättömiä asioita, jotka vaikuttavat kaikkeen ihmisen toimintaan. Asioiden käsittely on varmasti kipeää ja se vie aikaa, mutta kun työ on tehty, takaan sen, että jo pelkästään hengittäminen on niin paljon helpompaa, että se on sen arvoista 🙂

you-have-to-love-yourself-before-you-can-expect-anyone-else-to-love-you

Syksyllä 2013 kouluttauduin vielä personal traineriksi töitteni ohella, samaan aikaan tein ohjauksia, päiväduuniani sekä kirjoitin blogiani. Mitä pidemmälle syksyyn päästiin, sen väsyneempi olin. Olin aivan totaalisen katksi. Pinnaa kiristi, aamulla ei olisi jaksanut nousta sängystä ylös, treenaamiseen ei ollut energiaa. Otin 2 viikon pakkoloman joulun aikaan, ja lähdin löhölomalle Kuubaan. Loma ei kuitenkaan auttanut, ja lomalta palattuani, muutaman lääkärikäynnin jälkeen sainkin kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkityksen, joka auttoi todella nopeasti. Vähensin myös ohjauksia, ja blogini päivittäminenkin oli jäänyt myös vähäisemmälle jo vuoden vaihteessa. Lopputalvesta aloin pikku hiljaa saamaan energiani takaisin, ja kaikki tuntui jo helpommalta. Pystyin taas treenaamaan, en samalla intensiteetillä kuin vuosi takaperin, mutta kroppani palautui jo huomattavasti paremmin verrattuna loppuvuoteen 2013.

021

Dieetti puri, toukokuu 2013

027

Lihastakin oli hankittu

026

Pikku papu

Viime keväänä aloin myös pohtimaan omaa uraani, omia tavoitteita elämässä, miksi haluan isona. Toimin siis päivätyössäni myynti- ja markkinointipäällikkönä maahantuontiyrityksessä, jossa olin ollut töissä jo 8,5 vuotta. Viime kesä meni aikalailla miettiessä omaa työtä, miten saisin yhdistettyä kaiken osaamiseni fiksuksi ja mielekkääksi comboksi. Vuoden alussa olin perustanut jo toiminimen, jolla ohjauksia tein. Alkusyksynä oli sitten eräs viikonloppu, jonka vietin poikaystäväni kanssa mökillä, jolloin päätös yrittäjäksi lähtemisestä syntyi. Kävin vielä hakemassa henkistä tukea vanhemmiltani, ja alkuviikosta ilmoitin päätöksestäni esimiehelleni, jolle päätös tuli tietysti yllättäen. Olen aina ollut impulsiivinen tyyppi, mutta kun joku asia vahvistuu mielessäni, mennään eteenpäin rytinällä. Saatan pohtia ja märehtiä asiaa päivä- tai kuukausikaupalla, mutta kun asiat kirkastuu mielessä, sitten alkaa tapahtua 😀 Näin kävi tässäkin, irtisanouduin töistäni, sovimme että jatkan työssäni vielä 1,5 kk jotta seuraaja saadaan ajettua sisään työtehtäviini kunnolla. Minulla ei ollut minnekään kiire.

Motivaatiotauluni viime keväältä

Motivaatiotauluni viime keväältä

IMG_8427

Pohtiessa tulevaisuuden ratkaisevaa päätöstä

Nyt olen tässä pisteessä, jossa olen jättänyt kaiken turvallisen ja vakaan taakseni, ja hypännyt tuntemattomaan. Myönnän ihan rehellisesti, että pelottaa ja perkeleesti 😀 Tulee päiviä, kun epäilen päätöksiäni, epäilen omia taitoja ja kykyjä, mutta suurimman osan päivistä olen täysin luottavaisin mielin. Väsyneenä kaikki tuntuu pahemmalta ja pelottavammalta, joten viimeistään kunnollisten yöunien jälkeen kaikki näyttää aina kirkkaammalta 🙂 Henkilönä olen hyvin itsekriittinen ja perfektionisti, joten yrittäjän elämä on ehkä, krhm, ollut hieman stressaavaa 😀 Mutta uskon, että stressikin tasoittuu ajan kanssa, kun saan rakennettua tästä kaikesta hösäämisestä selkeän ja toimivan paketin. Loppupeleissä kun uskoo itseensä ja omiin taitoihinsa tarpeeksi, tekee hemmetisti töitä menestyksen eteen, pärjää ihan varmasti. Minulla on myös aivan mahtava tukiverkosto ympärilläni, joka tukee, auttaa ja kuuntelee minua ja aatoksiani. Kiitos teille <3

61589

 

Mitä sitten tänä aikana kun olen yrittäjänä ollut, eli vajaan kuukauden aikana, on sitten tapahtunut? Minut on palkattu Evo Fitness Tammistoon personal traineriksi, jossa teen ohjauksia toiminimelläni (Nanafit). Olen solminut yhteistyön GreenStreetin kanssa, vastaan heidän raakasuklaa, -kakku ja -herkkuworkshopien yritys- ja ryhmämyynnistä. Olen myös Forever Living Products tuotteiden itsenäinen jälleenmyyjä, eli parhaimmat aloe vera tuotteet löytyy siis minulta 😉 Minut löytää kohta Clamosin mainosmallilistoilta. Olen tehnyt muutamia huikeita yhteistyöprojekteja Kauneus & Terveys -lehden kanssa. Olen saanut myös uusia treeni- ja ravintopuolen asiakkaita Nanafitin alle. Eli oikeastaan aika hitosti on tapahtunut. Ai niin, ja blogini on päässyt suosituimpien listalle, vihdoin ja viimein. Joten, eiköhän kaikki järjesty parhain päin, ainakin haluan kovasti uskoa näin. Ja jos tässä keikassa tulee kuitenkin jostain syystä turpaan, pyyhitään veri poskelta ja noustaan ylös, yhtä kokemusta rikkaampana. Eipähän tarvitse jossitella sitten tulevaisuudessa, vaan kortti on katsottu ja sitten mietitään mitä seuraavaksi 😉

Leuanvetoprojekti Kauneus & Terveys -lehden kanssa

Leuanvetoprojekti Kauneus & Terveys -lehden kanssa

Believe in you, kuva Clamos, kuvaaja Anniina Salminen-Carrera

Believe in yourself, kuva Clamos, kuvaaja Anniina Salminen-Carrera

Mitään asiaa elämässäni en varsinaisesti kadu, vaan kaikki tekoni ja tapahtuneet asiat ovat muokanneet minusta tällaisen joka olen tänä päivänä. Kiitollisen, fiksun, empaattisen, hyväsydämisen, innokkaan, uteliaan, lojaalin, herkän ja joskus vähän höpsön nuoren naisen.

Aika näyttää ja tarina kertoo omaa tahtiaan 😉

<3 Nana <3